09.09.2026
Ruusunmarjoista tulee minulle heti mieleen Äitini. Hän oikein himoitsi noita punaisia pallukoita ja keräsi ja söi niitä ihan pakkasten tuloon asti. Kuulemma pieni pakkasen purema vain jalosti makua.
keskiviikko 9. syyskuuta 2026
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ja parhaat ruoka-kiulukat tulevat tuosta haitallisesta vieraslajista, kurtturuususta. ;) Näitähän nyt on hävitetty urakalla, samalla kun on hävinnyt sitten perinneruusujakin, kun on luultu kurtuksi. Mutta teitten varsilla monissa paikoissa tätä on istutettu tarkoituksella, eikä niitä ainakaan Turun suunnassa ole mitenkään hävitetty. Helppohoitoiset, kauniit puskat, samoin kuin lupiinit. Tienvarsien niitoissakin jättävät lupiinikasvustot leikkaamatta.
VastaaPoistaEn taida lopettaa koskaan Lokalahdenmummuni touhuista kirjoittamista, mutta hänhän teki aivan ihanaa ruusunmarjahilloa. Joskus lisäsi happamuutta pihlajanmarjoilla, ja just NYT tekis mieli pannaria tämän hillon kanssa. =P
Tuo kurtturuusujen hävittämisperiodi oli onneksi aika lyhyt :-) tai enää siitä ei ole toitotettu eikä enää paljon niistä lupiineistakaan. Mitähän seuraavaksi hävitetään ? :-).
PoistaTykkään niin kovasti että sinulle tulee noita mummutarinoita mieleen ! Pihlajanmarjahilloa olen tehnyt minäkin joskus mutta se vaatii kyllä aika paljon sokeria kaverikseen.
Raskasmetalli-mummo lienen minäkin.... kelpaa tienvieruksista syötävät hyvinkin ja lirupuroista vedet....
VastaaPoistaSinä ja Minz nostatitte mieleen, että minunkin mummi teki ruusunmarjahilloa - sitäpä ei ole sitten saanutkaan sen jälkeen.
Monenlaisia hilloja olen minäkin keitellyt mutta tuota ruusunmarjahilloa en koskaan; Äiti pisteli ne kaikki poskeensa :-))). Ei vaiskaan ; ei me olla samoista marjoista kilpailtu, mutta ehkä minua on jarruttanut noiden marjojen työläs perkaaminen hilloksi asti ?
PoistaTulipa lapsuudesta muisto mieleen, että kavereiden kanssa syötiin rivitalon pihalta joka kesä ruusunmarjoja. Oli ne herkkua.
VastaaPoistaMukavaa keskiviikkoa sinne!
Oli ne lapsuuden herkut vähän erilaisia ennen kuin nykyään :-). Ja ne vitamiinit tuli siinä päälliskauppaa kun noita pisteltiin puskista.
PoistaToiveikasta torstaita !
Lapsuuden suuri herkku oli ruusunmarjakiisseli, jota äiti teki. Makumuistoa ei ole, vain sen muistan, miten pyysin äitiä tekemään kiisseliä, kun ystävä oli kylässä. Tärkeä muisto välittämisestä, kun kiireistään huolimatta keräsi marjat ja valmisti kiisselin <3
VastaaPoistaIhana muisto ja niin ne äidit venyy ja vanuu tarpeen tullen.
PoistaEi se kiisselikään ihan tuosta vaan valmistu :-))).