10.04.2025
Bingoruudukon sana HEHKEÄ =
"säteilevä, viehättävä, kuohupäinen, raikas, tuore, kukoistava, rehevä, verevä, kukkea, hemaiseva"
Näillä sanoilla kuvataan tuota sanaa.
Nyt voin vain todeta, että heti näin talven jälkeen ei olo ole mitenkään hehkeä. Kesällä sentään kun saa vähän väriä kasvoille voi katsoa itseään vähän pidempään peiliin . Nyt riittää pieni vilkaisu vain 😊.
Tosin joskus kyllä talvellakin iho hehkuu saunomisen tai ulkoilun jälkeen....hetken hurmaa .
09.04.2025
Bingoruudun sana "hännällinen" voisi tietysti olla meidän Arttu 😻.
Mutta jostain kumman syystä sanasta tulee mieleeni Mummoni eli Äidinäiti. Hänellä oli TODELLA pitkä letti. Vanhemmiten jo vähän sellainen hiiren häntä. Kun hän letetti hiuksensa niin katselin sitä lumoutuneena. Näppärästi punottu letti ylettyi pakaroihin asti ja siitä hän sen sitten kietaisti nutturalle.
Vasta muutettuaan maalta kaupunkiin letti laitettiin poikki ja Mummo sai permanenttinsa 😍.
Mummo oli kuitenkin minulle aina se hännällinen 💗.
Äiti taasen jos letitti meidät työt aamulla ennen koulua niin letitys oli niin tiukkaa, että silmät meni vinoon 😂. Pysyi taatusti siistinä koko päivän ?
Mutta siis letti on tavallaan ihmisen häntä 😂.
08.04.2025
Odotettu tieto tuli eilenn postissa. Sain kuin sainkin lopulta tietää syntymä kellonajan. Siihen siis tarvittiin muutama kirje ja myös valtakirja Äidiltäni , mutta sitkeys siinä asiassa kannatti.
Olen syntynyt aamulla klo 4:00 joten aamuihminen jo ollut jo pienestä pitäen. Ja jos vähän tarkemmin mietin niin myös aika tarkka kellonajasta. Eli tasan on tasan 😊. Olisin aikoinani teettänyt astrologisen vähän tarkemman elämän kartan , mutta syntymä kellonaika on niissä niin olennainen asia , että se jäi sitten puolitiehen koko juttu. Nyt voisin vaikka intoutua siihen uudelleen ?
07.04.2025
Alkoholipolitiikka on muuttunut jo minunkin elinikäni aikana tosi paljon. Muistan jotenkin hämärästi ettei nuoruudessani ollut oikein luvallista/ asiallista mennä yksin naisena Alkoon. .Tanssiravintolaan ei nainen saanut /voinut mennä yksin ja piti myös syödä jotain ? Lämpimät voileivät tekivät silloin kai kauppaansa 😊. Omenasiideriä opin juomaan sitten kun diskoon riitti 18vuoden ikä eikä sekään oikeastaan niin hyvälle maistunut, mutta ilta oli pitkä ja jotain sen aikana piti opetella juomaan.
Alkossa opin käymään vuosien saatossa ja olen aina tykännyt tutkailla kivan näköisiä pulloja 😊. Joskus ollaan käyty useamminkin ostamassa viinipullo, mutta nyt ei ole pitkään aikaan "pitkäripaisen" ovesta käyty. Tosin nyt Pääsiäiseksi tekee mieli ostaa jotain oikein hyvää punaviiniä lampaan kyytipojaksi.
Mutta kun mietin vaikkapa nuoruuden ajan sellaista tosi amerikkalaista saippuasarjaa kuin Dynastia niin siitä on jäänyt mieleen miten aina kaikilla oli jokin alkojuoma käsissään niin arkena kuin juhlissa. Ja sieltä suuresta maailmasta pikkuhiljaa tuokin asia on meille rantautunut. Nyt jo perhesarja Salkkareissa on tapana kaataa lasi viiniä mennen tullen. Saunassa on aina oluttölkki käsissä.
En ole absolutisti enkä tiukkapipo, mutta tietynlaisen elämisen mallin nuo saippuasarjat meille tarjoavat. Juomienkin muodossa.
"Suomalaisten alkoholinkäyttö nelinkertaistui 1960-luvulta 2010-luvulle" tiesi Wikipedia. Aikamoista.
06.04.2025
Aloin rohmuta huhtikuisia bingorivejä ihan tosissaan ja siirryn nyt jo seuraavaan riviin ja siitä sitten tulikin ihan selvästi itsetutkiskelun paikka.
Hiljainen
Hiljainen olen yleensä isossa porukassa. Olen mieluummin tarkkailija kuin paljon äänessä. Toki saan suuni auki tarvittaessa, mutta minulla ei ole tarvetta olla joukossa ensimmäisenä esillä.
Hiljainen voi olla myös ympäristö ja se onkin nykyisin harvinaista herkkua. Kun mennään Keski-Suomeen mökille Koskeloon niin hetken olen ihan ihmeissäni kun on niin hiljaista.Metsän keskellä vain metsän ääniä. Sen ihanuuden huomaa hetken ja kun ollaan oltu vähän siihen tottuu.
Liikaa on meteliä maailmassa ! ja tapa jolla nykyään niin usein huudetaan ja riekutaan ottaa välillä hermoon. Hiljaisuus kunniaan !
Huoleton
Olen nykyään aika huoleton hulda 😂. Työssä toki piti olla tarkka ja huolellinen, mutta nykyään osaan ottaa rennosti ; useimmiten. Huoliahan on maailma pullollaan, mutta eri asia on sitten miten niihin osaa suhtautua.Turha murehtia kaikkea ja kaikkia...sen kun oppii/oppisi niin pääsee paljon helpommalla.
Hersyvä
Tuo sana tuo mieleen naurun ja sen miten harmillisen vähän tulee naurettua nykyään. Joskus saatan saada sellaisen hepulin jostain , ettei naurusta loppua tule loppua. Silloin voisin todeta, että nauru on todellakin hersyvää 😂. Nauraa niin kauan kuin vatsalihakset sen kestävät.....
05.04.2025
Annoin siis luvan itselleni ruveta touhottamaan pääsiäistä. Ja vähän nyt siihenkin liittyen tein yhden kokeilun liittyen chian siementen idättämiseen eli laitoin niitä sekä multaan että talouspaperin päälle.
Mullassa kasvoivat hitusen nopeammin ja vähän tuuheammaksi. Olen nimittäin aina vähän ihmetellyt sitä miten muka talouspaperin päällä mikään kasvaa; kun ei aina mullassakaan 😉.
04.04.2025
Tässä tulee Repolaisen huhtikuun bingoruudukko
Huhkia pitää/ pitäisi joka päivä. Hapuilu kuuluu väistämättä asiaan ja harjoittelu tekee mestarin. Niin toivon 😍.
Tällä hetkellä panostan soittoharjoituksissani siihen, että soitto olisi elävää, soljuvaa, sujuvaa....että kappale herää henkiin. Ei nyt ihan Vesa-Matti Loirin tai Jethro Tullin tyyliin kuitenkaan 😊.
Olin eilen entisten työkavereiden kanssa syömässä ja kaupungilla on ihan kesäinen tunnelma ja jokunen käveli jo shortseissa. Ehkä vähän liian aikaista; sanoo tällainen vanhempi täti 😊.
Ravintola jossa olimme oli jo somistautunut pääsiäiseen. Ulko-ovenkin vieressä hauska koriste.
Ja siitä päättelin, että nyt on minunkin aika kaivaa jo pikkuhiljaa pääsiäiskoristeet esiin 💚💛.
03.04.2025
Kristiina K:n huhtikuun haasteessa etsittiin jotain pientä ja punaista.
Ja sellainen juttu olikin ihan käden uloittuvilla. Puhelimen viestipallukat.
Miellän viestit aina niin, että "oikeat" tekstarit sisältävät jotain virallista tiedotetta. Muistutus lääkäriajasta tai vastaavaa. WhatsAppit sitten tuovat mukanaan usein haskempia juttuja. Mutta yhtä kaikki tärkeitä ovat nuo pienet punaiset pallukat. Yhteys ystäviin ja maailmalle.
Kristiinalle kiitos 💖 haasteesta.
02.04.2025
Eilinen aprillipäivä oli täynnä iloa ja onnistumista !
Meillä on ollut vuosia soutuvene perämoottorilla ja sillä on putputeltu menemään kauniina kesäpäivinä. Vene on vain ollut monta vuotta niin hankalalla venepaikalla , että jo veneeseen pääsy vaatii taitoa ja ketteryyttä ja umpeen kasvaneesta paikasta on ollut aika tuskastuttavaa lähteä avovesille. Kaupungille joskus laitettiin viestiä, että ruoppaus olisi tarpeen kun paikasta kuitenkin maksetaan vuosittain. Ei kai ole katsottu tarpeelliseksi ?
Ja kun ikää ja kankeutta tulee lisää niin veneseen meno senkun hankaloituu. Paremmat venepaikat ovat olleet kiven alla , mutta eilen 1.4 tulivat myyntiin lunastamattomat paikat ja kun Kari oli kärppänä niin saatiin justiinsa hyvä paikka. Aikainen lintu madon nappaa ! JIPPPII😂.
Aamun aikana sumu hälveni ja päivästä tuli ihan aurinkoinen , mutta järvelle ei ihan vielä ole asiaa. Sitä odotellessa....
Ja onnistuin myös apriillaamisessa jota olen leikkimielisenä aina pyrkinyt harrastamaan. Olin vessassa ja juoksutin vesihanaa ja hihkaisin Karille , että tuletkos katsomaan , kun hana ei millään sulkeudu. Siinä on nyt joku vika. Kari tuli ja sulki vähän hämmästyneen näköisen hanan 😂. Aprillia, syö silliä, juo kuravettä päälle.
01.04.2025
Yksi asia jota pitäisi mielestäni opettaa jo ihan pienestä pitäen. Viimeistään koulussa. Oikeanlaisen hengittämisen taito.
Hengitys tuppaa olemaan pinnallista jos siihen ei ihan erikseen kiinnitä huomiota.Vaikkei nyt ihan läähätystä kuitenkaan niin paljon keuhkojen kapasiteetista jää käyttämättä. Yritän huilua soittaessa ja uidessa kiinnittää huomiota myös hengittämiseen, mutta muutenhan se tyystin unohtuu; ei siis itse hengitys 😄vaan se oikea tapa .
"Hyvä hengitystekniikka auttaa elimistöä ja mieltä arkipäivän haasteissa. Oikealla ja taloudellisella hengitystekniikalla keuhkotuuletus jakautuu tasaisesti eri keuhkon osiin. Tällöin hapensaanti sekä hiilidioksidin ja liman poistuminen tehostuvat".
31.03.2025
Kellojen kesä/talvi-aika siirto on ihan turhanaikaista touhua ja muistelen, että siitä piti luopua jossain vaiheessa kokonaan. Kannatetaan !
Mutta kesäaika toi tällä kertaa myös ihanan lämpimän ilma-alan mukanaan. Rohkenin jo pestä toppiksia ja toppahousut kesäksi jemmaan ja nastakengätkin sujahti varastoon.
Katse kääntyi myös pestäviin ikkunoihin. Se kuuluu niihin hommiin, että vaatii ihan oman inspiraationsa, mutta kun alkuun pääsee niin voi todeta, että kyllä kannatti. Maailma kirkastuu tai siis kirkastuisi kertaheitoilla😉.
30.03.2025
Meillä on keittiössä minun kropalle juuri sopiva nojatuoli istua. Siihen saatan istahtaa monta kertaa päivässä. Sen vieressä on keittokirjakaappi ja ehkä alunperin ajatus oli, että siinä voisi istua ja lueskella reseptejä.Harvemmin tosin enää tulee selattua keittokirjoja , mutta lempituoli joka tapauksessa.
Monesti olen kaavaillut , että tuolin pitäisi saada uusi päällys. Siis ihan verhoilijan toimesta. En vain ole saanut sitä aikaiseksi. Hankala tuollaista tuolia on raahata mihinkään. Siis edes autolla 😀.
Ja jo joitakin vuosia sitten Ikean mainoksessa oli minusta niin ihanan kutsuva keltainen nojatuoli ja oli ihan hiuskarvan varassa , etten sitä ole ostanut. Ja kaksi asiaa yhdistyi päässäni.....
Ostin keltaista lankaa ja päätin kutoa tuoliin uutta ilmettä jonkinlaisen suojapeitteen muodossa. Pahimmat kulumat peittoon....
29.03.2025
Otettiin perjantain kunniaksi vähän erilaisia ruokajuttuja työn alle. Kari tiktokkaa kaikkia ruokavideoita niin sieltä sitten lähti kaksi erilaista kokeilua; vähän sen mukaan mitä kaapeista kaivoin esiin.
Paloitellaan ja syödään sushin tapaan vasabilla ja soijalla maustettuina. Perus riisisushiin verrattuna raikkaan ja oikein hyvän makuisia. Tosin vaikeampia syödä. Jos kurkkua itkettäisi ensin ? niin tulisi ehkä napakampaa.
Sisään kasvismösselöä (sipuli, paprika,kevätsipuli, kesäkurpitsa, valkosipuli, inkivääri ) .Nyytiksi ja pannulle.
29.03.2025
Lupailin kimchi-uutisia kunhan se on riittävän aikaa makustunut ja eilen sitä sitten maisteltiin....Ensin päivällä ruoan lisukkeena ja sitten illalla fetasalaatin lisänä.
Ei mitenkään erityisen herkullisen näköistä, mutta niin minun suuni makuista. Raikkaampaa kuin kaupasta ostettu ja juuri sopivasti maistui sekä valkosipuli, chili ja inkivääri. Kunhan purkillinen on syöty niin teen kyllä toisenkin kerran. Ja ohjerunkona vähän mukaeltuna käytin K-ruokareseptiä. Ja sitähän voisi varioida monella tapaa nyt kun homma on hallussa 😉.
27.03.2025
Sartsa niin värikkäästi ja mukaansa tempaavasti kirjoitti työurastaan. Sekä kesätyöistä että niistä seuranneesta pitkästä työurastaan. Ja tuo postaus jäi pyörimään omaan päähän niin vahvasti, että päätin muistella myös omia työkuvioita. Osaa on tullut muisteltua jo tässäkin blogissa aiemminkin , mutta kertaus on...😍. Lukee ken jaksaa; on muutenkin mottoni 😉.
Lähdin Helsinkiin poikaystävän kanssa ylioppilaaksi päästyäni. Hän aloitti tekussa ja minä menin perheeseen kahden pienen pojan lastenhoitajaksi. Saimme asunnon (ison kaksion) Leppävaarasta työsuhde-etuna ja se oli siihen aikaan iso asia. Kun toinen hoitopojistani kuoli vakavaan sairauteen 😭oli edessä valinta :joko koulu tai töihin meno.Poikien äiti oli ammatinvalintapsykologi ja hän suositteli sairaanhoitoalaa minulle. Ihan kaikkien aikojen ensimmäinen välinehuoltaja-kurssi alkoi juuri sopivasti ja pääsin aloittamaan sen. Puoli vuotta kurssi kesti ja sen jälkeen sain paikan Tikkurilan elintarvikelaboratoriosta. En viihtynyt juurikaan koeputkiloiden pesussa ja välillä joutui myös maistelemaan ja haistelemaan vaikkapa makkaroita; aistinvaraista arviontia 😖.
Muistan erityisen hyvin miten istuin opiskelija-asuntomme keittiön pöydän ääressä täyttämässä yhteisvalintakaavaketta (oli juuri silloin tullut käyttöön). Ja vaikka lastentarhaopettajan työ veti puoleensa niin silti ruksasin ykkösvaihtoehdoksi hammashoitajan. Olihan supersuosittu laulaja Einikin hammashoitaja 😁 ja ajattelin , että se olisi sellainen siisti päivätyö. Hammaslääkäriä olin aina kammoksunut , mutten antanut sen haitata. Pääsykoneet oli koko päiväinen piina , mutta valituksi tulin ja vuoden opinnot Tukholmankadulla Helsingissä alkoivat. Puolen vuoden opiskelun jälkeen siirryttiin vastavalmistuneeseen hammaslääketieteen laitokselle Mannerheimintien loppupäähän. Siellä päästiin avustamaan erikoishammashoitajaopiskelijoita ja silloin jo päätin, että tuota minä haluan jatkossa tehdä.
Poikaystävä valmistui yhtaikaa ja muutimme Saloon jossa aloitin urani hammashoitajana. Terveyskeskuksessa jossa oli pääosin lapsipotilaita. Olin välillä myös se fluoritäti joka pisti koululaiset tekemään vastaanotolla plakkivärjäyksiä. Se oli siihen aikaan uutta ja ihmeellistä ja siitä tehtiin jopa juttu sanomalehteen ihan kuvani kanssa 😉. Viihdyin ihan mukavasti siinä hommassa, mutta oli ihan itsestään selvää, että haluan jatkaa opiskelua. Kun vaaditut kaksi vuotta työssäoloa tuli täyteen niin Kuopiossa alkoi erikoistumiskoulutus ja kun sinne pääsin aika tiukkojen pääsykokeiden jälkeen en hetkeäkään epäillyt vaikka monia haasteita tulikin vastaan niin asunnon löytymisessä kuin se, että kissani Roope piti ottaa matkaan mukaan. Teoriatuntien jälkeen oli myös todellla pelottavaa aloittaa kliininen potilastyö. Kädet täristen , niska mutkalla 😂.
Ensimmäinen erikoishammashoitajan virka löytyi Pöytyältä ja sinne siis....paljon valistustyötä ja vain hippusen verran potilastyötä. Paljon kulkemista maaseudulla paikasta toiseen ja sen vuoksi oli myös siinä sivussa ajettava ajokortti. Haasteita monenlaisia. Vanha auto, vähän ajokokemusta, talvikelit, vieraat paikkakunnat ja olin muutenkin kuitenkin vastavalmistunut. Ja eniten kuitenkin huolestuin siitä miten vähän sain tehdä sitä minulle mieluisempaa potilastyötä. Eli uutta matoa koukkuun....
Tampereella sitten aloitin työn kahden hammaslääkärin palkkaamana. Sain oman vastaanoton ja potilaita oli niin paljon kuin jaksoin tehdä. Oikein hyvä oppimispaikka kaikella tapaa. Välillä sain lisäoppia kuuluisalta arvostetulta parodontologilta ja tunsin olevani oikeassa paikassa.
Sitten erikoishammashoitajan titteli vaihtui hammashuoltajaksi ja sitä varten järjestettiin puolen vuoden hallinnollinen koulutus Lauttasaaressa ja siitä tuli mukavaa lisäbuustia . Mutta vuosien saatossa alkoi mielessä herätä ajatus, että pitäsikö sitä sittenkin vielä tehdä jotain muutakin. Vaarallinen ajatus sikäli, että minulla oli todella hyvä työpaikka kaikkine etuineen ja työkavereineen. Olin myös vahvasti mukana eri yhdistyksissä ja mukana mm. perustamassa Tehyn suuhygienisti -yhdistystä ja olin paikallistasolla kauan siinä vetäjänäkin. Mutta sielu ei antanut rauhaa sille levottomuudelle joka oli ilmassa ja kun erään kerran kävin katsomassa Nanna Suden näyttelyä sain siitä jotain ihan mullistavaa voimaa. Kävelin kotiin ja sanoin, että nyt sanon itseni irti ja etsin ihan uusia kuvioita . Kiitos Nannan näyttelyn.
Ei mennyt ihan helpoimman kautta sitten uuden uran valinta. Ajatus oli perustaa oma pitopalvelu sillä olin jo jonkinaikaa tehnyt monenlaista tarjottavaa ystäville ja tuttaville. Ongelmana oli löytää sille työlle sopiva paikka. Ja kun sellaista ei vain tullut vastaan päätin käyttää aikani hyödyksi ja menin kokkikouluun.Sieltä olisi valmistunut suurtalouskokiksi. Ongelmana oli nuoret opiskelijat joita koulutus ei juuri kiinnostanut; olivat vain häiriöksi ja ehkä olin muutenkin jo liikaa nähnyt että olisin pitkän päälle jaksanut tunneilla istua. Mutta sattui niin kivasti, että kuulin käytävällä yhdestä myynnissä olevasta lounaskahvilapaikasta ja menin sitä sitten opettajalta kyselemään. Hän sanoi , ettei se ole sinulle kun olet vasta aloittanut 😁, mutta antoi kuitenkin tiedot ja siitä se sitten uusi ura urkenemaan. Minusta tuli samantein lounaskahvilayrittäjä ja samalla minulla oli oma paikka jossa voisi harrastaa myös sitä pitopalvelua. Olin onnessani !!
Pidin tosi tosi paljon tuosta työstä. Se oli rankkaa ja raadollista , mutta aah niin ihanaa. Herätyskello pirisi aamuisin neljän jälkeen (aamuvirkullakin on rajansa) ja valot sytytin kahvilaan puoli kuusi. Leipomosta olin hakenut jo tuoreet pullat ja sämpylät. Kuudelta ensimmäiset asiakkaat saivat kahvinsa ja sämpylänsä. Ja siinä sivussa sitten alkoi se lounasruoan valmistaminen. Tarjolla oli aina lounaslistan mukaisesti valittavana lämmin pääruoka tai keitto tai ruokaisa salaatti. Salaattikärry tietysti ja ruokaleipää leivon itse joka päivä. Aluksi kahvila oli auki ma-pe klo 6-19 , mutta nipistin jonkin ajan kuluttua aukioloaikaa tunnilla , kun lopputyötkin veivät aikaa. Ensin tein lähes kaiken itse, mutta ensin tuli palkkalistoille siivousapu ja myöhemmin muitakin. Piti laajentaa kerran jos toisenkin ja kun väki lisääntyy niin murheetkin lisääntyy. Viikonloppuisin tein niitä pitopalvelukeikkoja ja iltaisin kokoustarjoiluja. Nyt vähän hengästyttää kun tätä kirjoitan, mutta sitä jaksaa kummasti kun tekee sellaista hommaa joka tuntuu omalta.
Jossain vaiheessa huomasin heräileväni aamuyön tunteina ja stressiä alkoi olla liikaa. Viikonloppuisin oli paljon kirjanpitohommia ja laskutettavaa ja piti myös keksiä seuraavan viikon ruokalistat ja hoitaa tietysti myös kaikki tilaus- ja tukkuasiat. Ja ne pitopalvelukeikat. Pyrin pitämään sunnuntai iltapäivän ja illan vapaata työasioista ja usein vuokrasin jonkin kivan elokuvan, mutten nähnyt alkua pidempään kun olin nukahtanut sohvalle. Tiesin ettei sillä tyylillä kovin pitkään voi mennä. No...meni kuitenkin melkein viisi vuotta kunnes järki sanoi, että nyt kannattaa antaa jonkun toisen jatkaa ja myin rakkaan yritykseni pois. Kova pala, mutta viisas valinta.
Sain viettää kaikki käyttämättömät lomat ja vapaat ja yhden kesän loikoilin vuokramökissä ja keräsin voimia. Ostin sitten Touhulan ja aloitin reippailla sitä , mutta jotakin uutta työkuviota piti kuitenkin keksiä. Näin ilmoituksen osastonsihteerikoulutuksesta. Vuoden kestävä ja sinne pääsin mukaan. Ja tuon kurssin kautta avautuivat ovet sairaalamaailmaan; ensin kurssin kautta työharjoitteluun ja siitä saman tein työntekijäksi. Pelottava ja haastellinen , mutta varsin avartava kokemus sujahtaa sairaalamaailmaan. Olin korvapolilla, leikkaussalissa, synnytyssalissa, ortopedian polilla ja suurimman osan aikaa kirurgian polilla. Aikamoisia muutoksia elettiin niinäkin vuosina ja paperiset potilaskansiot vahtuivat tietokoneelle tallennettavaksi tiedoiksi ja koko ajan piti opiskella myös jotain uutta. Mutta todella paljon opin noina vuosina eri sairauksista, hoitomuodoista ja muutenkin kaikista sairaalamaailman kiemuroista.
Suusairauksien osastonhoitaja sai kuulla suuhygenisti taustastani ja kun heille perustettiin uusi toimi hän sai houkuteltua minut siihen hommaan. Ympyrä alkoi sulkeutua ; tosin vain hetkeksi sillä aika pian totesin, ettei se homma ollut enää minua varten. Mielestäni minulle loppuun koluttu. Mutta lupauduin kuitenkin tekemään iltapäivystysvuoroja , sillä niihin oli vaikea löytää tekijöitä. Jäin siis keikkalaiseksi. Iltatyö ei tosin ollut oikein minulle sopivaa kun olen niin iltauninen ja päivystysvuorot saattoivat venyä välille ei nyt ihan puolelle yön, mutta myöhään kuitenkin. Ja ennenkuin olin kotona ja saanut mielen rauhalliseksi kaiken hösäämisen jälkeen niin uni ei tullut ja seuraavan päivän oli tosi väsähtynyt; suorastaan koomassa.
No eläkeikä minut sitten pelasti 😉 ja vaikka tein vielä jonkin aikaa niitä keikkojakin kun tarvetta kerran oli kunnes oivalsin, että kyllä työtä on tullut tehdyksi ihan tarpeeksi. Annoin nuoremmille tilaa !
Työni olen pyrkinyt tekemään aina huolella ja hyvin ja onhan kaikki työpaikat, työkaverit ja asiakkaat olleet sillä hetekellä tosi tärkeitä, mutta työ on kuitenkin vain työtä ja elämässä on onneksi ollut paljon muutakin; mutta se onkin vallan toinen juttu se 😉.
26.03.2025
25.03.2025
Mieliala on asia joka tarttuu kumman helposti. Kireys, kiire, pelko, ahdistus, ilo, suru, nauru.
Me eletään yleensä hyvin sopuisasti , mutta huomaan että jos olen jostain syystä pipo kireällä niin hetken kuluttua se on tarttunut Kariin ja sanan säilä lentää hetken helposti. Tilanne yleensä ratkeaa jollakin vähän typerällä sisäisellä huumorilla.
Mutta sama koskee iloista tunnelmaa. Jos toinen hyräilee ja myhäilee niin ei siinä oikein osaa otsa kurtussa olla.
Eli meistä suorastaan säteilee energiaa....sitä hyvää sekä huonoa. Pidetään se mielessä 💙.
24.03.2025
Jatkoin kimchin valmistamista kun kaali oli yhden yön lepäillyt paloiteltuna suolavedessä huoneenlämmössä. Kaalin huuhtelun jälkeen lisäsin ne muut aineet.
Ohjeen kevätsipulin korvasin purjon vihreällä osalla ja valkosipulien määrä taisi mennä vähän överiksi 😍. Nyt tuota sörsseliä pidetään vuorokauden verran huoneenlämmössä maitohappo "käymässä" ja sitten jääkaappiin maustustumaan lisää.
Sunnuntai on minulle ollut aina viikon ehdottomasti paras päivä. Jo lapsuudessa sunnuntai oli jotenkin erityinen päivä eli kun oli lauantaina siivottu, leivottu ja saunottu niin sunnuntai meni vähemmällä tohinalla. Työssä ollessa ja perhevuosina sunnuntairauhaa saattoi vähän häiritä erinäiset urheilutapahtumat ja menot niiden mukaan, mutta silloinkin pyrkimys on ainakin syödä yhdessä ja viettää rentoa päivää.
Nykyään sunnuntai on erityisen mukava päivä kun edes seuraavan päivän työt ei rasita mieltä. Tehdään ehkä joku kiva sunnuntaiajelulenkki.Syödään hyvin tai ehkä tavallista vähän paremmin, katsotaan viikon salkkarit ja muutakin kevyttä katseltavaa eikä sen kummempaa. Sunnuntai on 💗.
23.03.2025
Kaali on kaikkien kaveri 😉. Ehkei ihan jokaikisen , mutta ainakin monipuolista valikoimaa on tarjolla ja melkein ympäri vuoden. Parsakaali, kukkakaali, valkokaali, ruusukaali, punakaali.....ja kiinankaali . Kiinankaali on ainut noista kaalilajeista jota en koskaan osta. Siitä tulee vähän huonot muistot siltä ajalta kun kiinankaali rantautui Suomeen ja sitä oli raakana salaattina tarjolla ihan jokaisessa ruokapaikassa; appelsiinilla tai anaksella ryyditettynä .
Hevihävikkikassissa pilkotti kiinankaali ja tokihan se jo piti jotenkin hyödyntää. Siis kimchin tekoon....
Kimchi on maitohappokäymisellä maukkaaksi saatu lisäke ja siihen helposti myös porkkanat, paprikat, purjo, chili, inkivääri ja valkosipuli. Mausta en vielä osaa sanoa , mutta luulen, että ainakin tuo vähän nahistunut kiinankaali sai nyt ihan uuden alun. Jospa jatkossa tulee ostettua sitäkin ?
22.03.2025
Viimeistä viedään bingoruudukossa ja kun viimeisen tai itseasiassa keskimmäisen saa itse valita niin otanpa kirjaimen T .
Terhi - ei nimi naista pahenna jos ei tee paremmaksikaan 😊
Taimi ; kaiken alku
Tapioka hyvä suuruste ja käy hyvin myös leivontaan
Talvi on onneksi jo voitonpuolella
Tilpehööriä tuppaa olemaan ja tulemaan ja onneksi välillä myös menemään....
Telkkari on ihan hyvä seuralainen käsitöitä tehdessä
Tekniikka eikä Tiede oikein nappaa; sitä varten on Kari 💜
Touhula on jo kevättarkastettu 👍. Ei näkyviä talvivaurioita
Tahtoa pitää olla jotta pääsee eteenpäin; oli asia sitten mikä hyvänsä
Taksi Asumme sellaisessa osoitteessa etteivät taksit osaa koskaan meille eikä mikään muukaan kuljetusauto. On kuulemma taksikuskien kompakysymys taksikokeessa 😉. Kelataksi -sana saa heti niskavillat pystyyn. Oli ainakin aikaisemmin tosi mutkikas systeemi ; nyt ei ole enää tosin tietoa sen toimivuudesta.
Täit vaanii nykyisin kouluissa ja päiväkodeissa. Minulle tuttu vain sanaristikoista 😂
Tee se itse- periaatteella olen/olemme tähän asti puuhastelleet, mutta pikkuhiljaa käy mielessä , että jotain voisi joskus vaikka teettää vieraalla .
Tämä oli Tässä . Bingoruudukko Täynnä !
21.03.2025
Ikkunalaudalla tulee kasvatettua herneenversoja ja joskus vihanneskrassiakin, mutta nyt kokeilin ensimmäistä kertaa chian-siementen kasvatusta. Ne voisi laittaa kasvamaan ihan vain talouspaperin päälle, mutta nyt kun taimimultaa on kotona niin kippasin siemeniä siihen. Vajaassa viikossa ....
Ihana aurinkoinen sää saa pimeän talven jälkeen Artunkin virkistymään . Myyriä, hiiriä näköpiirissä ; ainakin tarkkana pitää olla ?
Ja vau. Ilta-aurinko maalaa taivaanrannan uskomattoman kauniiksi.
20.03.2025
Vuorossa bingruudukon O-kirjain
Onni 💙💚💛💜💗 Mitä se onni kulloinkin kellekin on...
Onnellisuus koostuu pienistä onnen murusista ja hetkittäin vähän isommista lohkareista
Odottaminen on vähän työlästä puuhaa, mutta kun tapani mukaan pyrin menemään kaikkialle hyvissä ajoin niin usein saan myös odotella. Oma valinta.
Omena. Iltaomena oli Äidin ja Isän juttu. Joka ilta Äitini kuori Isälle omenan ja se tapa on periytynyt meille.En kuori omenoita, mutta pesen hyvin.
Ontto on vessapaperirullan hylsy, mutta nyt ne täytetty koulituilla taimilla 😊
Oikean ja väärän valinta ei ole aina helppoa ja yksiselitteistä
Omeletti on hyvä ja nopeasti valmistettava ruoka
Ortopedia tuli tutuksi kun siellä muutaman vuoden olin töissä
Ohjeita on vain yksinkertaisesti muka niin hankala lukea; yleensä niihin tulee tartuttua vähän turhan myöhään
Otsa rypyssä tätä pinnistelen; ei sentään....mukavaa pysähtyä ja miettiä Omia ajatuksia😉
Oppiminen ei ole koskaan liian myöhäistä, vanhempana motivaatio kuitenkin helposti hiipuu. Aika olisi, muttei riittävästi kiinnostusta uusien asioiden oppimiseen; kunhan nyt ne vanhatkin opit pysyisivät mielessä .
Onneksi on tällaisia bingoruudukoita jotka pitää mielen virkeänä ja ajatukset kirkkaina 💙.
19.03.2025
Sain Stanstalta inspiraation kaivaa kaikki puikot ja koukut esiin. Harvemmin tulee järjesteltyä niitä ja katsottua mitä kaikkea omistaa. Kiitos Stansta; inventaario oli tarpeen.
Levitin kaikki keittiön pöydälle ja järjestelin kykyjeni mukaan.
Mutta tyytyväinen olen myös siihen, että sain paljon pieniä lankakeriä upotettua mummon neliöihin. Yhden vielä ompelin Latzin mainoskassiin , mutta loput on tarkoitus käyttää Touhulassa johonkin juttuun ....
18.03.2025
Sitten onkin jo Äfvän vuoro eli F-kirjain
Faarao sanasta tulee mieleen matkat Egyptiin ja kaikki ne huikeat nähtävyydet siellä
Fiksu olisi kyllä kiva olla 😉
Fagotti ; aika outo soitin
Farkut on aina olleet suosikkivaatteitani. Onneksi nykyisin on myös stretch sellaisia 😂
Foccacia: ihana italainen leipä
Filmi voi olla joko elokuva , mutta ensiksi tuli mieleen kameran filmirulla. Ennen otettiin hyvin säästeliäästi valokuvia kun oli vain tietyn pituinen filmirulla ja kehityskin vei oman aikansa (ja rahansa).
Fuksian punainen
Farmi Suomi ; saa pyöriä taustalla , muttei mikään suosikkiohjelma
Figuuri; Soittokuntaa kerrakseen.....
Frakki: Häissäni sulhasella oli frakki ; minulla kermakakkupuku sen ajan henkeen 😉
Facebook ei ole koskaan ollut minun juttu
Fanitus on juurikin täysin omavalintaista. Tykkää siitä mistä tykkää vaikkei muut sitten niin tykkäisikään.
Fanfaari loppuhuipennukseksi 😁.
17.03.2025
Nyt on taas se aika vuodesta kun ne "kotoisat " sisustus- ja puutarhaohjelmat alkavat. Ja katson niitä vaikkakin vuosi vuodelta yhä vain kriittisemmällä silmällä. Nyt kun olen katsonut pari pihasuunnittelu- ohjelmaa niin väkisin tunkee mieleen tietty ihmetyksen aihe. Ensin tehdään mielettömät kaivaukset ja pohjatyöt. Siitä sitten hienot isot=kalliit terassit, tulipiste, poreallas, tekonurmet ja muut loputtomat istukset (kukat, pensaat, puut) ja tadaa.....hienoa on ; sitä ei käy kiistäminen.
MUTTA kun niin vähän näkee kesäisin ihmisiä ulkona oleilemassa ja nauttimassa niistä kaikista hienouksista. Sitä ollaan monesti ihmetelty kun ollaan ajeltu kesäisin omakotialueilla tai veneeltä käsin katsottu hienoksi laitettuja pihoja niin missä kaikki ulkona oleskelijat on.....ketä varten niitä tehdään ? Ei niitä kesäjuhliakaan nyt kovin monia taida yhteen suveen mahtua ?
Olisi vaihteeksi kiva katsoa sellaistakin ulkona puuhastelua jossa välineinä olisi vain kottikärryt, lapio ja ruohonleikkuri. Saisi ehkä tällainen tavallinen pulliainenkin jotain vinkkejä ja viisauksia 😉.
No ei ole pakko katsoa, mutta katson kuitenkin niin on mistä mutista 😄.
16.03.2025
U-kirjain vuorossa Bingoruudukossa
Unelmia ei koskaan liikaa. Kun ruvettiin seukkamaan Karin kanssa niin hän hämmästeli unelmieni määrää kunnes oivalsi, ettei niitä ole edes tarkoittu kaikkia toteutettavaksi.
Uusia asioita tulee koko ajan vastaan. Ja uusia sanoja ja sanontoja joista en vain aina tiedä mitä tarkoittavat.
Uhri sana sisältää vain kaikkea ikävää
Uskaltaa; kannattaa uskaltaa ; se yleensä palkitaan kunhan ei ole hullun rohkea
Uskoo ken tahtoo ja mihin tahtoo, ei se ole muilta pois
Urani on onnellisesti ohi 😉
Uni on lemppari juttujani; mikään ei korvaa hyviä yöunia.
Ultra Bra- poppoolta löytyy monta korvamatoa. Vaikkapa "Minä suojelen suojelen sinua kaikelta "
Uinti on vain niin mukavaa
Ukkonen ; pelotti lapsena enkä vielä ukonilmasta nauti
Unohtaa kannattaa kaikki ikävät asia ja......
15.03.2025
Siemenhulluus on vakava tauti 😂. Minulle kolahtaa parhaiten erilaiset vihannesten siemenet. Kukat ostan sitten pääosin valmiina taimina sen minkä ostan. No toki omasta takaa on krassit, auringonkukat ja kehäkukat siemeninä. Niiden kiertokulku on loputon....
Ja tapani on laittaa itämään koko pussillinen siemeniä kun yleensä osa kuitenkin jää itämättä.....mutta entäs sitten kun kaikki itää ja taimia pitäisi alkaa koulia. Mihin ne kaikki taimipotit saa mahtumaan ? Ja kun osa koulituista taimista kuolee niin on hyvä olisi niitäkin olla ihan reippaasti.
Tänä vuonna uusia kokeilua on musta kirsikkatomaatti ja pesusienikurkku 😃. Pesusienikurkusta tehdään niitä pesuvamppuja joita aina ulkomailla näkee myynnissä. En ole koskaan tottunut sellaista käyttämään, mutta jos onnistun sen kasvatuksessa niin toki pitää joskus saunareissulla kokeilla, mutta ei nyt mennä asioiden edelle.
Nyt ollaan vasta tässä ihanassa alkuvaiheessa, kun ihan kaikki on vielä mahdollista 🌷🌸🌹🌽🍈🍅🍒🌻😊.
14.03.2025
Bingorivin I tuntui Ihmellisen vaikealta
Inhimillinen tekijä ; oli joskus minun suosikkiohjelmia
Internet; välttämätön. Sekä hyvä että paha
Isokynä Lindholm; mistä sekin nyt tähän pulpahti
Ikävä voi olla myös positiivinen tunne kun on joku jota ikävöidä
Ilmapallo ; kohta on jo vappu 🎈🎉
Ihme ja kumma ; oisko tästä korvamadoksi 😁
Iilimato; yök
Ikkuna. Minulle on tärkeää nähdä aina ulos eli en sulje koskaan verhoilla näkymää
Isä 💙
Itää ; nyt on jo jokunen siemen päässyt itämisen alkuun
Imelää ; jo vain..
