perjantai 29. syyskuuta 2017

27.9.2017

Kirjoittelin aiemmin  ajatuksia ja kokemuksia Turkin ja Espanjan matkoiltani blogin muodossa.
Ne jotka halusivat jakaa matkailijan ajatuksia lukivat niitä ja useat ainakin katselivat mielellään kuvia.
Se että kaikki kuvat tulee aikaan ja paikkaan sidotuiksi saa minut taas tarttumaan uuden blogin kimppuun.On niitä mukavampi itsekin lueskella myöhemmin ja jonkin sortin kuulumiset välittyvät kavereillekin.
Pääosin tarinat kulkevat minun, Karin ja Arttu-kissan mukana kotona Hämeenlinnassa, Touhulassa Eteläisissä tai sitten Koskelossa eli Keski-Suomen mökillä.....tai siellä minne tuuli kuljettaa....
Selvennykseksi että Keski-Suomen Koskelo-mökin nimi = Koskinen+Elo 💗

Elämässäni on kääntynyt taas yksi uusi sivu kun jätin työpaikan taakseni ja mietin mahdollisia uusia kuvioita.
Nyt kun on aikaa ja rauhaa niin selkeästi huomaa  miten luovuus alkaa selvästi taas kukkia.
Ja kun kaksi huushollia  on nyt yhdistetty huomaa hyvin konkreettisesti sen miten paljon turhaa tavaraa kerääntyy itse kullekin (ainakin sille toiselle 😊)). Monissa tavaroissa on tunnearvoa mutta paljon myös ihan turhaa laatikon täytettä.
Ja sillä ajatuksella että jospa ei tarvitsisi NIIN paljoa uutta tavaraa ostaa tai ainakin saisi edes jotain hyödynnettyä olen taas kerran innostunut kaikenmoisesta tuunaamisesta.
Muutama esimerkki tässä.


Varjostin löytyi Koskelon roskispisteestä ja lampunjalka on kulkenut käyttämättä vuosikausia
ja kuinka ollakaan ne sopivat toisilleen kuin nakutettu.

Ja sitten myös toinen roskislöytö sai uuden muodon ; varsinaisen istallaation :-)

Kaksi poisheitettyä metallituolia ja kaksi emalifatia koristeenaan kynttilälyhty; vähän ruosteinen tokikin mutta ketäpä se haittaisi ?

Ja yksi parhaita roskislöytöjä on aikakauslehtikasat.... Koti ja keittiö, Kotiliesi ja Kotivikkilehtiä. Uusia ja lukemattomia. Niissä sitä on inspiraation lähdettä ja lukemista iltojen iloksi.

29.9.1017

Mutta ei kaikki aika ihan vain roskisten tonkimiseen ole mennyt ! Luonto on tänäkin vuonna täynnä herkkuja. Mustikoita ei löytynyt juuri ollenkaan  vaki paikoilta mutta sitäkin runsaammin vadelmia.Ja sitten ihan uusi tuttavuus on sianpuolukka. Lääkerohtonakin käytetty tuote. Auttaa ilmeisesti virtsavaivoihin ja myös iho-ongelmiin. No kumpaakaan ei ole tarvetta mutta keräsin niitä kuitenkin sillä ajatuksella, että ainahan  voi muutaman marjan pyöräyttää smootieen väriä antamaan .
Ihania kerättäviä kun ovat isoja marjoja jäkälämättäillä ja kasvavat ihan talon nurkalla.

Ja sieniä löytyy myös joka lähtöön. Olen pyrkinyt opettelemaan yhden uuden sienen per vuosi.
Nyt on hallussa kanttarellien, suppilovahveroiden ja kääpien lisäksi tatit,haperot ja rouskut; tai ainakin niistä tunnetuimmat.
Säilömismuotoina kuivatus, pakastus, suolasienet ja pikkelöidyt sienet ja mikä parasta heti syötyinä.

Ja kun nyt ruvettiin säilömään niin hapankaalikin on nyt käymässä . Se miten se nyt onnistuu on tällä hetkellä vielä arvoitus. Jos kaikki menee suunnitellusti niin maukasta herkkua on luvassa; ihan erilaista kuin kaupasta ostettu Rasilaisen muka hapankaali 😕



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti