14.10.2026
Huvitti ja hirvitti yhtaikaa.
Hain eilen Touhulan saunatuvasta kaksi untuvapeittoa kun ajattelin että pesen ne ja tuon muutenkin ne talveksi kaupunkiin. Mitä niitä hiirten lämmikkeeksi jättää. Kun otin pussilakanaa toisesta pois niin sinne oli jo kerätty jonkinmoinen ruokavarasto lakanan peränurkkaan.
Toisaalta tuntui hitusen ikävältä varistaa ehkä vaivalla kerätty talviruokavarasto pois 🐁.....ja viedä muutenkin mennessäni jo hyväksi katsottu pesäpaikka, mutta luonnonlaki on välillä vähän julma.
Ennenkuin nakkasin ne autoon ravistelin niitä erityisen huolella kun mieleeni tuli entinen työkaveri joka oli vastaavanlaisesti keränyt petivaatteita mökiltä autoon kotiin vietäväksi ja niiden mukana oli tullut hiiri autoon . IIIK !!
Tuossa asiassa ehdottomasti isomman oikeudella...
VastaaPoistaUkkokulta viritteli pikkupoikien kanssa hiirille "juustoisan ravintolan"... pari asiakasta jo käynyt... pikkupojat innoissaan!
Juustobaari :-)))).
PoistaMinä en oikein kestä niitä hiirenloukkujaan vaikka järki sanoo.....niin on kaksijakoinen tämä ihmisen mieli.
Miten kauniit värinokkoset! <3 Mun pitäisi myös laittaa veteen pistokkaita talven yli kasvamaan hetimiten. Epäilen, ettei nuo isoissa ruukuissa kasvavat selviä millään kevääseen (sähköpatterin edessä).
VastaaPoistaNoista hiirien ruokavarastoista tuli mieleen, kun eräs kevät mentiin mökille (taas niitten hurjien peitto- ym. tarpeiden kanssa, kun syksyllä mökki tyhjennettiin), niin oli jäänyt keittiöön keittiöpyyhe jostain syystä. Se roikkui normaalisti sellaisesta pidikkeestä seinältä, mutta nyt tullessamme se oli tasolla. Äiti vain sen kummemmin mitään ajattelematta nosti liinaa, heilautti kuin pölyt pudistaakseen - ja lattia rapisi erilaisista siemenistä. Siellä oli sisällä ollut hiiren ruokapiilo, minkä vissiin oli sittemmin kuitenkin unohtanut. Kaikenlaista. =)
Mutta joo, eipä sitä autoon hiirulaisia kyllä kukaan kaipaa.
Katkoin nyt nuo komeat värinokkoset ihan vain maljakkoon väri-iloksi enkä tänä vuonna ota niistä edes pistokkaita. Laiskuutta :-).
PoistaMeillä oli Koskelossa yhdessä oviaukossa sellainen bambuverho jossa punaisia koristenappuloita. Yhtenä talvena koko verho oli palasteltuna lattialla ja juuri ne punaiset pallukat oli käyty hakemassa yksi kerrallaan. Kova duuni :-) ja samalla selvisi että ne punaiset koristepallot olivat kaiketi jotain erityisen makoisia etelän marjoja.
Laitoin nyt autoon sisälle etikkaa....jos se pitäisi tänä talvena hiiret loitolla :-) ???.
Hiiri, koira ja walker-tukikenkä.
VastaaPoistaLoka- marraskuun pienet pakkaset jja mökki kylmillään. Ukko kantamaan puita, minä jalkapuolena sytyttelin uuneja, alkoi lämmetä kenkä ja sukka pois terveestä jalasta. Hiiri!! ovi ulos auki ja hiiri jahtiin. Se pahalainen juoksi varpaideni yli, en tiedä kuinka mutta seisoin keittiö tuolilla ja huusin. Ukko nauraen hätisteli sitä ja se hävisi. Tuolilta alastulos oli jo saavutus, mökkikin oli viilentynyt, hiiri poissa kaikki hyvin kuitenkin, niinhän me luultiin.
Saatiin kahvi pöytään, koira-herra rapistelemaan omaa lelu-kassiaan, no saamansa piti. Kassi kaatui ja koira hyppäsi sohvalle, sieltä se hiiri tuli esiin onneksi juoksi eteiseen mitä saatiin varmuudella ulos.
Ei hiiriä, kiitos!
HIH ! Olipas hauska tarina vaikkei se silloin varmasti yhtään niin hauskalta tuntunutkaan.
VastaaPoistaKoskelossa kun meillä on viimeksi hiiriä nähty niin silloin minäkin kiipesin sohvalle seisomaan ja huutamaan :-)) ihan niinkuin sarjakuvissa konsanaan. Se oli ihan luontainen (naisellinen) reaktio.
Hiiret on yllättävän kekseliäitä ja nokkelia ja toisaalta myös vikkeliä .Minun hiirikammoni on ihan fobian luokkaa !! ja ainut asia minkä takia voisin mökkeilyn lopettaa on se että hiiriä on mökissä sisällä. Kerran olen lähtenyt yöllä ajamaan pois mökiltä kun kuulin hiiren rapistelevan pähkinäpurkilla :-))). En pystynyt nukkumaan enää samassa tilassa.
Meillä oli joskus asuntovaunu mökin pihassa. Kerran keväällä siivosin sitä ja peiton alta löytyi kuollut hiiri. Se on jäänyt mieleen ikimuistoisesti. Vielä edelleenkin keväisin, kun siivoan mökkiä (jossa ei ole onneksi hiiriä näkynyt) tarkistan, ettei peiton alla ole hiiriä.
VastaaPoistaMinä olen tallentanut mieleeni ihan kaikki ne kohdat jossa olen elämäni aikana tavannut hiiren...elävän tai kuolleen :-). Voisi ehkä pikkuhiljaa tyhjentää sitä hiirimuistia !
VastaaPoista