25.07.2026

Oltiin liikenteessä ihan muilla asioilla,  mutta poikettiin katsomaan Porkkalan kartanoa kun se osui matkan varrelle. Komea rakennus.

Ja vaikka paikka ei ollut vielä niin aikaisin aamusta varsinaisesti auki vierailijoille niin kurkittiin vähän puutarhaa. Upeat aloeverat toivottivat tervetulleeksi.

 

Ja vain pieni kurkistus puutarhaan....

 Ei haluttu mennä kovin pitkälle kun emme olleet varmoja oliko se sallittua eikä ollut keltä kysyä, mutta upealta näytti ; pitää mennä toisen kerran ajan kanssa ja näytti esitteen mukaan siellä olevan myös erilaisia teemapäivä ......

"Porkkalan kartano on Hämeenlinnassa, Lammilla sijaitseva upea tunnelmallinen kartano, jossa järjestetään erilaisia tapahtumia ympäri vuoden.

Kartanon yläkerrassa sijaitsee joulusali, josta voi löytää paljon hienoja astioita, koristeita ja vaikka mitä muuta. Kartanossa järjestetään myös ruokailuja tiettyinä sesonkeina. Kartanosta löytyy myös kahvila johon pääsee nauttimaan kahvista, teestä, glögistä ja suolaisista ja maikeista syötävistä.

Joulun alla järjestetään erilaisia havu- ja kukkakursseja joihin voi osallistua ilmoittautumalla. Facebookista löytyy lisätietoa näistä. Meillä järjetetään myös ruokailuja, kuten isänpäivälounas, itsenäisyyspäiväbuffet ja joulubuffet.

Puistossa järjestetään kesäisin ohjattuja kierroksia ja puistoon pääsee kiertelemään myös itsekseen. Ohjatuilla kierroksilla on erilaisia teemoja, kuten historiakierrokset, perennakierrokset ja vaikka mitä muita."

Toinen kohde matkamme varrella oli "Tuulosrievä"  eli leipomo Tuuloksessa jonka myymälä on ihan oikeasti aina auki. Itsepalvelumyymälä joka perustuu ihmisten rehellisyyteen. Miten hienoa, että sellainenkin vielä tänä päivänä on mahdollista.

Tuotteet ovat hyvin esillä ja maksu jätetään lippaaseen ja kirjataan ylös mitä on ostanut.Joskus on tarjonta ollut vaatimattomampaa mutta nyt kun oltiin aamupäivällä liikkeellä niin oli monenlaista leipää tarjolla.
 

Pihapiirissä on myös myös viehättävän näköinen kahvila. Se ei ollut meidän poiketessa vielä auki. 

Mutta leivät olivat vielä lämpimiä ja mukaamme lähti.

                             

Piimälimpun olen todennut jo aiemmilta vuosilta tosi herkulliseksi ja nyt olin erityisen tyytyväinen kun tarralapussa luki....

Onko mikään parempaa kuin tuore maukas leipä voilla sipaistuna 😋. Tuon piimälimpun maku kuuluu niin minun kesän herkkuihin. Ihan ähkyyn asti !

 24.07.2026

 Touhula-päivinä tulee helposti ja myös vaivattomasti askelmittariini 12 000-15 000 askelta päivän mittaan. Kari on tosin todennut useasti , että mennä hompsotan sellaisilla pitkillä askelilla eli jos malttaisin tepastella vaikkapa Poirotin tyyliin niin lukema olisi kaksin jos ei peräti kolmin kertainen. Mutta enhän minä nyt varsinaisesti niitä askelia mihinkään kerää .

Aamukävelyn vilja- ja rypsipellot siivittävät askelia ja saavat kyllä  huokailemaan kesän kauneutta ja tuoksuttelemaan tuoksuja ja askeliakin  tulee ihan huomaamatta.Ja sitten päivän kulkee pihassa sinne tänne tonne....hatara muisti lisää kummasti askelten määrää 😁.
Mutta sen kyllä huomaan että iltasella jos mittarissa on paljon askelia niin matala kynnyskin alkaa tuntua liian korkealta. 

Siitä taas tuli mieleeni surkuhupaisa tarina  miten Karin äiti kompastui aikoinaan omien sanojensa mukaan suojatien maaliraitaan  😂 eli ei ne jalat paljon yleensä ylimääräistä nouse. Onneksi autoilija sentään pysähtyi suojatien eteen ja vei hänet samalla sairaalaan hoitoon  jonne äitinsä oli jo matkalla muutenkin. Siitä tuli vain vähän erilainen sairaalareissu kuin alunperin oli suunnitteilla. 

Nostellaan jalkoja riittävästi😊.

 

 23.07.2026

Kaikki kasvaa nyt ihan kohisten ja kaikenlaiset kasvituet ovat nyt tarpeen. Tapanani on keväisin laitta jotain pieniä tukia sinne tänne ja nyt sitä huomaa, ettei ne riitä mihinkään. 

Mutta tuollaisia kertakäyttö oksista katkaistuja tukia  on helppo lisätä sitä mukaa kun tarvis vaatii.

 Mutta nyt kun sain vihdoin tehtyä pienen suihkulähteen mieleiseksi kivikasaksi 😉niin sen laitamilla kasvanut sininen kukka (jonka nimeä en tiedä) vaati mielestäni jo ihan uudenlasita  huomiota. Ja nyt kun tämä hullu luovuus saanut minusta otteensa niin tein kahdesta aiemmin virkatusta neliöstä ihan oikean tukiverkon.

Tuolla kukalla on ollut aina taipumus kääntyä maata pitkin mutta jos nyt maltan olla tarkkana niin voin ainakin yrittää solmia oksia tuohon virkattuun taustalevyyn. 

Olen selkeästi katsonut liian monta jaksoa neulekisaohjelmaa 😂. 

 22.07.2026 

Ajelin Touhulaan poiketen ensin parturi Rikun luona. Ja kun istuin siinä käsiteltävänä kirkkaissa valoissa niin suuntasin pikaisesti samaisen kauppakeskuksen Normal-kauppaan ja sieltä mukaani tarttui ....

 En ole ennen tuollasia kasvonaamioita kokeillut, mutta nyt ajattelin , että olisi jo ilmeisesti korkea aika. Nuoret naiset ja miehetkin näyttävät noita harrastavan ihan rutiinisti.

Saunan jälkeen kokeilin tuota kosteuttavaa versiota ja voin vain todeta, että ihan mukavalta tuntui vaikkei se ihmeitä tehnytkään....jospa tuo toinen versio tuo sen luvatun nuoruuden kasvoilleni takaisin 😂.

Mutta jos ei kasvonaamio saa kovin suurta ihmetystä aikaan niin säätila senkin edestä. Touhulaan tullessa ensimmäiseksi tikkitakki niskaan ja tulet tuvan uuniin. Jos yöllä on vaivaiset 10 astetta niin lämmitys ei ole lainkaan ylimitoitettua . Eikä päivälläkään kuin 15 astetta ja purevan kylmä pohjoistuuli.

Teki mieli kurkata mitä säätila oli viime vuonna samaisena päivänä ja silloinpa oltiin hellettä paossa järvellä veneilemässä. 

                                               

 Olisikohan lämpötilojen ero lähes 15 astetta tähän päivään verrattuna ? Suomen kesä on kyllä yllätyksellinen.

 21.07.2026 

Minz aikoi yhtenä päivänä keittää karviaisista vispipuuroa ja mietin etten ole pitkään aikaan muistanut koko vispipuuroa. En ostaa enkä tehdä.Kaapissa ei edes ollut mannaryynejä.

Aikoinaan tein useinkin vispipuuroa ja teinipojatkin söivät sitä mielellään. Kerran unohdin puuron vatkautumaan yleiskoneeseen vähän pidemmäksi aikaa ja sellaista tosi kuohkeasta puurosta tuli ykkössuosikki. Sen jälkeen piti "unohtaa" puuro vatkautumaan yhden jos toisenkin kerran.

Nyt tein vispipuuroa punaisista ja valkoisista viinimarjoista ja lisäsin mukaan vähän vadelmiakin.

Hyvää ja ennenkaikkea tosi kuohkeaa !😉.

Vadelmista tapaan usein keittää myös pienen määrän  hilloa. Pienesti vain siksi, että mahtuu hyvin jääkaappiin ja pieniin purkkeihin jotta voin myös antaa jollekulle sitä haluavalle pienen purkin "taskuun mukaan ".

Hilloja tulee nykyään vähemmän käytettyä mutta onhan niitäkin hyvä olla muutama purkki varastossa. Täytekakkuun tai lettujen/pannarin  kanssa tai jäätelön kaveriksi.....

 20.07.2026

 Käärmeiden ja amppareiden pistoksista ja jälkihoidosta oli tuossa aiemmin puhetta ja kommentteja . Ja se sai minut muistelemaan lapsuuden yhtä ikävää ja aika hurjaa kokemusta.

Olin kymmenkesäisenä Mamman luona viinimarjapensaissa auttamassa marjojen poiminnassa. Kun nostin yhtä maahan asti ulottuvaa oksaa niin sen alla  oli ampparipesä ja ne tietysti hyökkäsivät kimppuuni. Mamma huusi, että juokse äkkiä sisälle mutta ne ehtivät pistää minua moneen kohtaan. Pääosin kasvoihin. 

Mammalla ei ollut edes lankapuhelinta jolla olisi voinut kyytiä soittaa eli hän laittoi minut polkupyörällä menemään kirkonkylälle. Matkaa sellaiset vajaa 10 kilometriä. Muistan sen matkan hyvin sillä henki alkoi jo salpaantua, mutta Mamma oli sanonut ettei saa pysähtyä matkalla. Täysillä pitää polkea.

Menin kirkonkylään Äitini luo kirjakauppaan ja hän oli tietysti kauhuissaan kun näki minut henkitoreissani naama turvonneena. Onneksi kunnanlääkärin vastaanotto oli lähellä ja lääkäri totesi että aika viime tinkaan tulin. Lääkittiin ja loppu hyvin kaikki hyvin mutta nyt kun miettii miten ennen oltiin kyllä monesti aika huonossa jamassa jos jotain sattui kun ei maalla ollut puhelinta tai omaa autoa käytössä.

Mutta edelleen pidän viinimarjoista 😊.

 19.07.2026 

Kun kaupungissa kerää villivadelmia niin puskissa voi hyvin törmätä muihin poimijoihin . Hyvä vain , että marjat poimitaan pois. Kerran eräs mies yritti häätää minua pois huutamalla jo kaukaa,  että hän oli kyllä täällä ensin. Totesin vain iloisesti, että kyllä näistä poimittavaa riittää meille kummallekin. Niinkuin riittikin ja vielä jäi marjoja vaikka kuinka meidän jälkeen muillekin .

Naapurin nuorta rouvaa kun olen yrittänyt houkutella vadelmapuskiin niin hän totesi, että villivadelmissa voi olla matoja .....

Näissä ei ainakaan ollut ensimmäistäkään ötökkää.

Mutta on kaupungissa muitakin huveja kuin marjapuskissa kökkiminen. Kari halusi ostaa välttämättä uuden lautapelin 😁vaikka.... no jaa....

 

 Siinä oli tosi vaikeita kysymyksiä meidän mielestä mutta ihan kiva kuitenkin  pelata ja varsinkin kun pelieväät olivat kohdillaan... 

Sadetta saatiin 💦moneen otteeseen ja oli kiva vaihteeksi istuskella sisällä pelaamassa.