23.08.2026
Touhulan Väinö-renki lomaili Tamara ihastuksensa luona ja kun saivat yhdessä lomailla peräti kolme vuorokautta niin tietäähän sen mitä siitä seuraa. Rakkautta 💖💖💖💖.
Väinö tuskin pysyi housuissaan kun kertoi seikkailustaan Tamaran kanssa ja nyt tuli väkisinkin ajankohtaiseksi ruveta miettimään miten nuorenparin asiat hoituvat jatkossa. Väinön yliopisto-opiskelut alkavat tulevana maanantaina Helsingissä, mutta uskaltaako Tamara lähteä noin vain nuoren miehen matkaan ???
Väinön innostus tarttui kuitenkin saman tien minuun ja aloin valmistella Väinön lähtöä ja kaivoin matkalaukut esiin ja piknik- korikin tietysti täytyy täyttää kaikilla Touhulan antimilla .
Huoli on tietysti nuorella parilla kun kaikenlaista tavaraa ja tarviketta tarvitaan ensimmäistä kotia perustettaessa, mutta lupasin katsella Touhulaa sillä silmällä. Annan mukaan kapiota oli Tamara kysellyt 😉 ja kuinkas ollakaan Touhulasta löytyy ihan juuri heille sopiva kapioarkku. Kyseinen arkku ei ole minulle mikään perintökalleus joten sen raaskin hyvinkin antaa heille mukaan.
Mutta haikealta tuntuu lähettää Väniö matkaan kun on koko kesän apuna ja tukena ollut. Toisaalta on hyvin lohdullista se jos Tamara uskaltautuu mukaan ja pitää ehkä Väinön pois niistä monista ehkä aika hurjistakin opiskelijapippaloista ? Edes osasta😉. Kokonaan ei tarvitse Väinönkään ukkoutua !
Tarkoitukseni oli pestä Väinön vaatimaton vaatekerta ennen lähtöä mutta ampiaiset olivat tehneet pesän Väinön kainaloon. Ihmekös se ; mukava hiljainen mies ja lämmin paikka. Väinöä eivät ampiaiset häirinneet ja luonnontieteiden opiskelijana halusi pitää pesän turvassa ja viedä mukanaan kaupunkiin. Se taas sopi oikein hyvin minulle.
Väinö kyllä huomasi hiukan surullisen olotilani ja lupasi kirjoittaa talven aikana kuulumisia.Ja annoin myös Isäni vanhan puhelimen mukaan niin, että soitellakin voidaan.
Koko kesän Väinö säästi saamansa palkkan kun täysihoito kuului työsopimukseen niin kyllä nuori pari hyvin yhteiseen alkuun pääsee. Huoli pois !
Ei olisi koskaan uskonut miten ihanan Väinö-rengin sainkaan kesäksi ja mikä upea lovestory kesän aikana syntyi.
Happy end 💓.
Voihan Väinö! <3 Mutta hyvän alun omaan elämäänsä (yksin tai Tamaran kanssa) näköjään työnantajaltaan saa mukaan! Voihan mikä ihana kesätarina! <3
VastaaPoistaEi kyllä Väinön kaltaista apumiestä/apunaista ole aiempina kesinä näkynyt ja kovasti oli Väinö tulossa ensi kesänä taas rengin hommiin kun opiskelut on vielä kesken. Mutta nuorten elämä muuttuu vuodessa tosi paljon niin että ans kattoo :-).
PoistaOnnelliset loput on aina parhaita !
Ihgu-ihanat matkalaukut ja tuo kapiokirstu, miähä olen ihan kade. Sääli sinua kun syksy tekee tuollaista, vie renki-pojan matkan päähän.
VastaaPoistaKapiokirstu ajautui minulle ihan vahingossa kun olin Tori-ilmoituksessa myytävää mankelia ostamassa ja näin tuon arkun myyjämiehen varastossa. Mielellään myi muutamalla kympillä. Sopii niin hyvin Touhulaan ja oikeastihan sinne mahtuu paljon liinavaatteita.
PoistaVäinö saattaa palata ensi kesänä....peukut pystyyn :-).
Ihana tarina! ♥
VastaaPoistaArkusta tuli mieleen, että olisin halunnut äidin kapioarkun luotaan, mutta sen kuljettaminen Rovaniemeltä Helsinkiin tuntui liian haastavalta/kalliilta, joten luovuin ajatuksesta. Ihanat laukut!
Kiitos. Noihin laukkuihin ei ihan omat reissukamat mahtuisi :-).
PoistaNuo vanhat kapioarkut tehtiin tosiaan ihan oikeasta puusta eikä mistään vanerista ja painoa niissä on jo tyhjänkin.
Tuossa arkkumallissa on tasainen kansi joten sitä voisi hyödyntää vaikkapa sohvapöydän tyyliin jos siihen olisi tarve.
Äidin versiossa oli kaareva kansi. Se meni (perhana) vuokralaisille, jotka osoittautuivat kummallisiksi loppuvaiheessa. Arkun kohtalosta ei tietoa... Nyyh.
PoistaMinä uskon että äitisi kapioarkku lopulta löysi tiensä sellaiseen hyvään kotiin....vaikka sitten mutkien kautta.
PoistaVäinölle tsemppiä uusiin tuuliin, tamaran kanssa tai ilman💗
VastaaPoistaIhanat laukut tavarat ja tuo kapiokirstu😍
Kiitos !
PoistaVäinö pääsi nyt matkaan laukkuineen, arkkuineen ja eväineen ja toivottavasti vielä kuullaan miten elämä lähti siellä isossa kaupungissa lähti rullaamaan !
A-jai-ja-jai.... rakkaustarinat, ne niin tempaavat mukaansa!!
VastaaPoistaNuoren parin väliin ei passaa mennä; se olisi kuin bensaa liekkeihin. Eikä rakastuneen korvat edes kuule järkipuhetta !
PoistaOi kun Sinä niin hienosti laitat nuorenparin matkaan uuden elämän tielle. Mutta tiedätkö, tuli todennäköisesti pieni tauko heidän yhteiseloon. Tamara on nimittäin pahasti allerginen ampiaisille, ja nyt hän suuttui Väinölle aika pahasti. Mutta eivätköhän he tästä kriisistä vielä selviä.
VastaaPoistaNo voi voi sentään. Jos se rakkaus nyt siihen Väinön kainalon ampiaispesään kompastuu !!!
VastaaPoistaMutta hyvä tietää että nuoren parin välillä on vaikeuksia niin tiedän suhtautua oikein jos Väinö sieltä vaikka kohta jo soittelee kuulumisia ....en ole tietääksenikään :-).
Hyvin sinä Terhi olet Väinön valmistanut tulevaan talveen ja alkaviin opiskeluihin.
VastaaPoistaOvatko he jo päässeet Tamaran kanssa sopuun noista ampiaisista, vai pitäisikö Väinöä vähän "tuupata"?
Meidän kotitonttu Pietari nimittäin lueskeli Väinön ja Tamaran tarinaa minun olkapääni ylitse ja huokaili, supatti sitten korvaan, että jos ne ampiaiset jäisivät mieluummin sinne maalaismaisemaan - saattaisivat ihan tosissaan säikähtää niiden ratikoiden kolinoita ja pauketta ja muuta meteliä.
Jotta jos se Väinö sittenkin jättäisi ne ampiaiset Touhulaan ja ottaisi Tamaran sinne kainaloonsa?
No kun Väinö on ollut vähän niinkuin kahden tulen (=naisen) välissä. Se kun tiesi ettei Touhulan emäntä tykkää ampiaisista niin lupasi viedä pesän kainalossaan kaupunkiin. Eikä pöljä sitten tiennyt/muistanut/välittänyt Tamaran ampiaisallergiasta. Ei ole Väinöllä nyt helppoa , mutta luulenpa , että ratkaisu tähän kaikkeen on jo syntymässä.....:-))).
VastaaPoista