tiistai 21. heinäkuuta 2026

 21.07.2026 

Minz aikoi yhtenä päivänä keittää karviaisista vispipuuroa ja mietin etten ole pitkään aikaan muistanut koko vispipuuroa. En ostaa enkä tehdä.Kaapissa ei edes ollut mannaryynejä.

Aikoinaan tein useinkin vispipuuroa ja teinipojatkin söivät sitä mielellään. Kerran unohdin puuron vatkautumaan yleiskoneeseen vähän pidemmäksi aikaa ja sellaista tosi kuohkeasta puurosta tuli ykkössuosikki. Sen jälkeen piti "unohtaa" puuro vatkautumaan yhden jos toisenkin kerran.

Nyt tein vispipuuroa punaisista ja valkoisista viinimarjoista ja lisäsin mukaan vähän vadelmiakin.

Hyvää ja ennenkaikkea tosi kuohkeaa !😉.

Vadelmista tapaan usein keittää myös pienen määrän  hilloa. Pienesti vain siksi, että mahtuu hyvin jääkaappiin ja pieniin purkkeihin jotta voin myös antaa jollekulle sitä haluavalle pienen purkin "taskuun mukaan ".

Hilloja tulee nykyään vähemmän käytettyä mutta onhan niitäkin hyvä olla muutama purkki varastossa. Täytekakkuun tai lettujen/pannarin  kanssa tai jäätelön kaveriksi.....

18 kommenttia:

  1. Minullakaan ei pitkään aikaan ollut kotona mannaryynejä. Sitten kerran rupesi tekemään mieli maitoon keitettyä mannapuuroa. Se maistui pitkästä aikaa tosi hyvälle juuri vadelmahillon kanssa. Sinun vadelmahillosi näyttää hyvältä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Mannapuurosta /mannavellistä tulee minulle mieleen sairaalassa saatu aamupuuro. Se on maistunut aina niin samettisen hyvälle ; ne vähät kerrat kun on siellä sitä syönyt. Mutta nyt on kotonakin mannaryynejä joten mikä estää kokeilemasta saisiko onnistumaan yhtä hyvää.

      Poista
  2. Katoppakö! <3 Mä olin jo UNOHTANUT koko vispipuuron! Kiitos muistutuksesta. Mahtaakohan nuo vihanneslaatikkoon omassa purkissaan laittamani karviaiset vielä olla käyttökelpisia? Ohhoh! Ollaan niin syöty grilliruokia vain ja sisällä lähinnä jäätelöä eri muodoissaan, kun on ollut niin painostavaa, että on koko puuro unohtunut. Näyttääkin niin herkulta! =D

    Meillä mies on sellainen hillomaakari, ettei toista. Pistelee välillä ihan ruisleivän päälle voin tilalla mansikkahilloa. Siihen ei kelpaa viikuna- tai vattuhillo, saatika omena, mutta lettujen ja pannarin päälle kelpaa mikä vain.

    Pitää käydä kurkkimassa myös nuo vattupuskat nyt, kun sateet on ohi, ja keli vähän viileämpi, josko paarmat eivät olisi niin kiusaksi. Ajoivat minut viimeksi pois pusikoista, kun napsivat vaatteitten läpikin ihosta palasia.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Joskus ulkomailla on tullut hotellissa syötyä "hilloleipiä" aamupalalla. Kun monesti voi on ollut täysin suolatonta niin se tarjolla oleva marmeladinappi sopii oikein hyvin paahtoleivän päälle. Omenahillo on minusta aina parasta.
      Paarmat on tosiaan yksiä pahuksia kun ne nappaa oikein kunnolla kiinni.
      Tänään juuri hämmästelin sitä ettei hyttysistä ole ollut tänä kesänä mitään riesaa. Mihinköhän ne ovat kadonneet ? Minua ei haittaa, mutta lintuja ehkä ?

      Ei ne karviaiset miksikään ole menneet :-). Paas puuro porisemaan !

      Poista
    2. Omenasose RUISleivän päällä - ai että mitä herkkua! Parasta oli tietenkin Muorin (isän äidin) omenasose, mutta kyllä muutkin menettelee.
      Meillä on siis miehesi kanssa saman suuntaisia makumieltymyksiä 😄

      Poista
  3. Näin se menee taas yksiin, sillä just eilen katsoin mannaryynejä "sillä silmällä", heh. Vatkaamaton puuro ei toimi! Mitähän laivan brunssissa on tarjolla..? Ei ehkä vispipuuroa kuitenkaan. 😄

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Vaikkei laivassa ehkä brunssilla vispipuuroa niin kaikkia muita herkkuja kyllä:-).
      Ollaan monesti ihmetelty sitä että miten on mahdollista että kotona aamupala on hyvin vaatimaton eikä tee sen kummempaa mielikään mutta kun on hotellissa niin aamupalalla kaikki maistuu. Lämpimät ja kylmät ja suolaset ja makeat; eikä tee edes tiukkaa :-).

      Poista
  4. Vispipuurosta tulee mieleen, kun Arttu-poikani rakasti äitini tekemää vispipuuroa niin että sitä piti aina mummulasssa saada. Kun poika pisteli puuroa lautaselta, äitini istui vieressä ihan vain katselemassa, miten puuro maistui pojalle. Joskus tein itselleni kokeeksi vispipuuroa riisijauhoista, mutta ei se ole sama kuin mannaryyneistä. Jäi yhteen kokeiluun se.
    Itse tehty vademahillo ja letut. Ei voi parempaa olla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Pedantti korjaa. Saat vadelmahillosta puuttuvan ällän tähän. Kas noin: L

      Poista
    2. Itse pidän eniten vastavalmistuneesta, vielä vähän lämpimästä vispipuurosta - mummuni tyyliin. Äitini odotti täyttä jäähtymistä aina ennen vatkaamista, niin osa "herkkumausta" meni sen sileän tien. ;)

      Mutta piti tulla kysymään, että oletko kokeillu maissisuurimoita tai maissimannaa, mitkä pitäis olla gluteenittomia? Vai ovatko ne jo niin hintavia, ettei kannata ostaa? Muistikuva nuoruudesta, että mummuni käytti jotain maissijuttua toisinaan, enkä itse maussa erottanut mitään ihmeellistä. Vispipuuro oli aina yhtä hyvää. =)

      Poista
    3. Enkä ole pedantti, mutta korjaan silti: tässä puuttuva T "kokeiluun"... =P

      Poista
    4. Pedanteille :-))):
      Ei tarvitse yhtään miettiä miten kirjoittaa kunhan kirjoittaa !
      Minulla tulee ainakin nykyään paljon virheitä kun sormet naputtavat nopeammin kuin aivot tai sitten päinvastoin ja sanoissa menee kirjaimetkin monesti iloisesti sekaisin. Niin kauan kun asia tulee ymmärretyksi niin se on se juttu :-).

      Minä keitän liian harvoin mitään puuroja mutta ykkössuosikkini taitaa olla ruispuolukkapuuro ja vahvana kakkosena uuniohrapuuro. No jospa sitä talven tullen intoutuisi paremmaksi puuroihmiseksi.

      Poista
    5. En ole kokeillut tehdä vispipuuroa kuin riisijauhoista, mutta maissi toimii varmaan myös. Mun kohdalla täytyy sanoa, että toimii siinä tapauksessa, että se maissin maku ei tule esille. Mulla on tapana tehdä silloin tällöin uunipuuroa, yleensä riisistä, myös tattari toimii hyvin. Jos puuroa jää, käytän loput sämpylöihin.
      Nyt tuli nälkä

      Poista
    6. Hih... Täti Tomera - jonka poika perheineen asuu muuten Mänttä-Vilppulassa - keitti kerran siellä ollessaan mannapuuroa vehnäjauhoista 😂
      Poika oli järjestellyt kaappeja ja mannaryynit oli vaihtaneet paikkaa.
      Tokaluokkalainen hymypoika kiusaa mummoaan ja muistuttaa "mannapuurosta" aina kun mummo on käymässä 😄

      Poista
  5. Kun syön hyvää puuroa niin ajattelen että tätä pitäisi tehdä useammin. Sama juttu kaiken mukavan kanssa eli pitäisi käydä useammin konserteissa, teattereissa....mutta kun sitä on niin rutinoitunut kaikkeen tekemiseen ja moni kiva ja hyvä asia jää unholaan.Puurokausi alkakoon :-).

    VastaaPoista
  6. Minulle käy aina vispipuuroa tehdessä niin, että ehdin syödä puuron sellaisenaan ilman vispaamista, vaikka se olisi vielä parempaa tosiaan oikein hyvin kuohkeaksi vatkattuna.

    VastaaPoista
  7. Voi teitä vattujen keittäjiä - hilloon ja puuroon.
    Vadelmat on mulle oikea marjojen kuningatar ja tuoreina.... ei oikein raski nielaista edes, kun haluaisi sen maun suussa niin kauan pitää. En raskisi millään keittää mihinkään... pakastimeen kokonaisina talven karkeiksi... vaikka ei ne niinkään enää samalta maistu... Hollolaan jäi sanko kaupalla.... kaihertaa mieltä yhä...

    VastaaPoista
  8. On tosiaan harmi ettei pakastetut marjat vedä vertoja tuoreille kun ei mitään marjoja määräänsä enempää pysty kukaan syömään.
    Vadelmia on tänä vuonna ihan hurjan paljon joka puolella ja ne villivadelmatkin ovat tavallista suurempia . Minä lopetin jo niiden varsinaisen poimimisen mitä nyt käyn vain puskissa pienet määrät keräämässä päivän tarpeisiin.

    VastaaPoista