perjantai 24. heinäkuuta 2026

 24.07.2026

 Touhula-päivinä tulee helposti ja myös vaivattomasti askelmittariini 12 000-15 000 askelta päivän mittaan. Kari on tosin todennut useasti , että mennä hompsotan sellaisilla pitkillä askelilla eli jos malttaisin tepastella vaikkapa Poirotin tyyliin niin lukema olisi kaksin jos ei peräti kolmin kertainen. Mutta enhän minä nyt varsinaisesti niitä askelia mihinkään kerää .



Aamukävelyn vilja- ja rypsipellot siivittävät askelia ja saavat kyllä  huokailemaan kesän kauneutta ja tuoksuttelemaan tuoksuja ja askeliakin  tulee ihan huomaamatta.Ja sitten päivän kulkee pihassa sinne tänne tonne....hatara muisti lisää kummasti askelten määrää 😁.
Mutta sen kyllä huomaan että iltasella jos mittarissa on paljon askelia niin matala kynnyskin alkaa tuntua liian korkealta. 

Siitä taas tuli mieleeni surkuhupaisa tarina  miten Karin äiti kompastui aikoinaan omien sanojensa mukaan suojatien maaliraitaan  😂 eli ei ne jalat paljon yleensä ylimääräistä nouse. Onneksi autoilija sentään pysähtyi suojatien eteen ja vei hänet samalla sairaalaan hoitoon  jonne äitinsä oli jo matkalla muutenkin. Siitä tuli vain vähän erilainen sairaalareissu kuin alunperin oli suunnitteilla. 

Nostellaan jalkoja riittävästi😊.

 

4 kommenttia:

  1. Ihania peltomaisemia!
    Minun pojalla tulee pelkästään töissä tuo askelmäärä päivittäin.
    Minä en jaksa reipasta kävelyä kuin enintään reilun tunnin kerrallaan, siis pysähtymättä välillä. Mutta jos lähden kävelemään vaikka Pispalaan, huomaamatta kuluu siinä verkkaisessa kävelyssä kolmekin tuntia. Tai jos kaupungilla ja kaupoissa kävelee, sama juttu.
    Hui, kaatuminen on vaarallista, aivotärähdys voi olla muistisairauden alku pahimmassa tapauksessa.
    Kuten kirjoitin Arkeilijan blogissa, en osaa nauraa kaatumiselle.
    Tuo on niin tärkeää, ettei ikääntyessä ala laahata jalkoja liian matalilla askeleilla. Itsekin huomaan joskus, että niin helposti käy, ainakin väsyneenä.
    Ehkä siihen auttaa kotijumppa, jossa nostelee jalkoja.
    Pinterestissä on paljon yksinkertaisia jumppaliikkeitä, joita voi tehdä seisten, istuen ja jopa sängyllä maaten. Ne on tehokkaan tuntuisia silti.


    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Se, että on väsynyt tai ajatuksissaan aiheuttaa helposti kaikkia kömmähdyksiä ja kompastumisia.
      Pispalan portaat jos kiipeää ylös alas niin siinähän sitä porrastreeniä tulee yllinkyllin ! Mutta kuten totesit niin kivoissa paikoissa tulee huomaamatta askelia ja jo pelkästään isossa marketissa haeskellessa tavaroita saa kävellä väsyksiin asti. Tosin siellä rasittaa yhtä lailla se tavaroiden paljous :-)).
      Pysytään pystyssä ja pidetään jalat vetreinä !

      Poista
  2. Minäkin nautin noista erilaisista peltomaisemista. Vaikkei omia olekaan. Lokalahdenmummuni pellot olivat metsän keskellä, eikä olleet sellaisia aakeen laakeita avaria. Siksi pellon vuokraajat saivat viljeltyä siellä suojaisassa sopessa vähän erikoisempia lajeja, vaikken nyt itse enää muista mitä ne oli. Muistan vain, että viljelykautena oli ehdoton kielto mennä pellolle, koska niitä kasvussa olevia ei ole missään muualla lähistöllä. ;)

    Meidän oma nurmi on todella epätasaista. Savi paisuu kastuessaan, ja kuivuessaan menee kasaan. Tulee kuoppia ja kumpua, ja muurahaiset sitten vielä lisäävät tätä epätasaisuutta (toisaalta hyvä, että niitä ON, koska syövät punkkejakin) ja matka JOKA paikkaan on tämän epätasaisuuden läpi... Että väsyneillä jaloilla (tai toisaalta kipeilläkään) ei tuota ole kiva kulkea. Siksi ollaan mietitty saisikohan jonkinlaisen polun tuon vanhan saunanlattian jämäbetoneista tehtyä. Että pysyisivätkö NE tässä savimaassa paikoillaan? Jaa-a! Ei varmaan auta kuin kokeilla - joskus. Ei olla saatu tilaa vielä täysin tyhjäksikään, niin ei siitä silloin vielä lattiaakaan pois paukutella...

    Ihanan kukkakimpun olet taas kerännyt! <3

    VastaaPoista
  3. Ennen oli paljon ruiskaunokkeja joita piti ruispellosta päästä poimimaan. Onneksi ne kasvoivat usein peltojen laitamilla. Enää ei ruiskaunokkia kasva kuin siemenpussista....eikä aina kasva siitäkään :-).
    Oman pihan polut tuntee hyvin jalkojen alla ja jos niihin tulee jotain muutoksia niin sen huomaa heti. Ainakin Touhulassa piha routii talven aikana ja keväällä on möykkyisempää ja siitä se sitten tasaantuu kesän mittaan.
    Touhulan aikaisempi emäntä juurikin kompastui saunapolulla saunasta tullessaan ja joutui virumaan maassa pitkän aikaa ennenkuin sai apuja ja siitä sitten hänen terveytensä heikkeni kertaheitolla. Kohtalokas saunapolku ja aika usein tulee sekin asia mieleen kun tuota polkua tallaan. Siksi aina kännykkä taskussa saunaankin.

    VastaaPoista