20.01.2026
Katseltiin Areenasta PMMP-dokumentti "Ei enää ikinä" vaikkei nyt bändin varsinaisia faneja olla kumpainenkaan. Toki biiseistä ainakin "Lautturi" ja "Rusketusraidat" on tuttuja ja monesti kuultu ja kuunneltu.
Minua häiritsi jatkuva kiroilu ja jonkinsortin sekoilu varsinkin dokumentin alussa. Usein kun lukee jostain artistista kirjan tai katsoo dokumentin herää sympatia kyseistä henkilöä kohtaan. Nyt ei niin käynyt ; ehkä jopa päinvastoin.No kaikki ei tykkää kaikista ja kaikesta kuten niin hyvin tiedetään. Dokumentissa käsiteltiin toki tärkeintä asiota kuten naisartistien seksuaalista häirintää ja sehän on ikävää ja tuomittavaa. Hyvä kun niitäkin asioita tuodaan julki !
Näin tämä sohvaperuna kommentoi tällä kertaa😊 .

En ole nähnyt dokkaria, mutta kiroilu on kaikissa tv-ohjelmissa kenkkua. USA:ssa kai vieläkin laitetaan 'piip' rumien sanojen päälle, mutta ei Suomessa. Nuoret naiset kokevat ikävän paljon häirintää, onneksi sitä nykyaikana nostetaan esille.
VastaaPoistaEn minä kauhean "nättikorvainen" ole mutta jotenkin kun nuoret naiset kiroilee kuin tukkijätkät niin se pistää korvaan. Ja kun halutaan olla koviksia niin mitä siitä sitten seuraa...ei mitään hyvää ainakaan.
PoistaOlisi kiva nähdä tuo dokkari. PMMP:stä en tykännyt.
VastaaPoista(Yläkerran juoksijatar ärsyttää taas sikana, tömps-tömps-kops, joka loppuu itkuun. Kerrostaloelämää..)
Yllätyin minäkin sitä suosion määrää mitä PMMP on saanut aikoinaan ja sitten vielä stadionkeikalla.
PoistaKiva kun kommentoit kun oli jo vähän huoli takaraivossa :-).
Vaikka tunnustan itsekin kiroilevani satunnaisesti, se pistää enenevästi korvaan ihan kaikkialla nykyään. Se myös tarttuu väkisinkin, jos joutuu sitä paljon kuuntelemaan.
VastaaPoistaSe on tosiaankin kumma juttu miten se kiroilu tarttuu ja muistan lapsuudesta sen että naapurissa asui vähän sellainen villimpi tyttöviisikko ja heillä kiroiltiin kotona paljon ja Äitini oli huolissaan kun minä sain pikkutyttönä heiltä vaikutteita.Ei sopinut pikkutytön suuhun :-).
VastaaPoistaMusiikki ei ole koskaan ollut mun juttu, mutta juuri PMMP:ltä "Pikkuveli"-biisi jäi elinikäiseksi korvamadoksi ja sanat tulee vieläkin vaikka unissaan... sopivasti aikaan, kun tytöillemme syntyi pikkuveli.... toinen biisi on Rafaelin enkeli... laulajaa en edes tiedä, enkä jaksa googlata... siinä ne onkin "mun elämäni biisit", hih... kiroilu ei vaan ole sopinut munkaan suuhun, jotenkin kun joskus "yrittänyt" - niin suorastaan koomista... ei se äänenpaino vaan osu että olisi uskottava... ja onhan se Veen viljely mennyt ihan yli kaikenikäisillä ja julkisestikin, telkussa jne. Mautonta!!
VastaaPoistaPikkuveli-biisi tuo minulle välittömästi mieleen Karin pikkuveljen joka kuoli hyvin traagisesti. Ja Rafaelin enkeli on ollut tosiaan minunkin mieleen . En ole sitä pitkään aikaan kuullut/kuunnellut.
VastaaPoistaKyllähän minäkin joskus sadattelen ja noidun joskus ja jotakin mutta käytän paljon pehmeämpiä sanontoja.
Kirosanat menettevät täysin merkityksensä jos joka toinen sana on v-alkuinen.Alkaa vaan ärsyttää.