30.07.2025
Tehtiin kiva päiväretki kohteena
Höyryjuna kulkee väliä Humppila-Jokioinen sunnuntaisin joten junan kyytiin ei nyt päästy kun oltiin tiistaina liikkeellä, mutta junaan pääsi sisälle katselemaan kuitenkin. Lipunmyynnin kautta ....(ei tosin ollut mitään pääsymaksua 😁)
Hattuhyllyt ja juomatelineet
Junarata oli tuohon aikaan kapearaiteinen
Ja veturit vastaavsásti komeita
Resinaallakin olisi saanut ajella jos olisi halunnut 😊
"Jokioisten Museorautatie on 14 km pituinen kapearaiteinen rautatie Lounais-Hämeessä Jokioisten ja Humppilan kuntien alueella. Rautatien raideleveys on 750 mm, joka on vajaa puolet valtion rataverkon raideleveydestä.
Museorautatien asemat ovat Humppila, Jokioinen ja Minkiö, jossa toimii myös kahvio ja matkamuistomyymälä. Aikataulunmukaiset museojunat liikennöivät sunnuntaisin kesä- ja heinäkuussa sekä lauantaisin elokuussa. Museojunamatkan voi aloittaa esimerkiksi Humppilasta, jonne pääsee joko omalla autolla tai VR:n junalla. Junaan pääsee myös muilta Museorautatien asemilta ja väliseisakkeilt
Minkiön asemalla on myös kapearaidemuseo. Museon muodostavat Minkiön alkuperäiskuntoinen asemamiljöö sekä ratapihalla ja kalustohallissa esillä olevat veturit ja vaunut. Rautatiekalusto on peräisin useilta Suomessa toimineilta kapearaiteisilta rautateiltä"
Onpas ihanan tuntuinen museo. Täytyy ehdottomasti laittaa korvan taakse tämä kesäloma kohde.
VastaaPoistaMe ollaan pyritty tutustumaan nyt sellaisiin lähikohteeisiin johon ei ole aiemmin tutustuttu. Kun ei ole vain saanut aikaiseksi :-). Päiväretket on helppoja toteuttaa kun Arttu pärjää hyvin sen aikaa kotona....nukkumassa :-).
PoistaJos sunnuntaina olisi liikkeellä niin tuo junamatka on varmaan myös ihan hieno kokemus.
Mielenkiintoiset sisätilatkin junassa näyttää olevan. Olen matkustanut jollain muulla höyryjunalla välillä Turku - Uusikaupunki.
VastaaPoistaPaljon oli tehty työtä noiden junavaunujen ja veturin kunnostamisessa ja entisöinnissä. Talkootyönä.
VastaaPoistaMuseossa oli juuri sellainen rauhallinen vanhan ajan tunnelma.
Kiitos tästä Höyryjuna -matkasta, olipa hauska kesäpäivä teillä.
VastaaPoistaKuvia katsellessa kuljin Matin ja Liisan mukana Lapinlahden kirkolle ja sieltä yhden aseman välin verran junalla ja vielä toisenkin, kun ei Liisa saa juopunutta Mattia junasta ulos.
Kysehän on siis Juhani Ahon Rautatiestä - viihdyttävä kirja jo vuodelta 1884.
Oli kiva paikka ja kun ratapölkyt tuoksuu tervalta niin sekin tuo heti sitä vanhaa mukavaa tunnelmaa.
PoistaEnnen oli junaan nousu ja sieltä poistuminen aika työlästä kun vaunut oli niin korkealla ja muistan vielä nuorena tyttönä miten joskus talvella oli tavaroiden kanssa tekemistä kun juna saattoi olla pitkä ja viimeiset vaunut jäi kauas asemalauturilta. Nykyään on sekin ihan toista :-).
Ja olihan se mentävä Yle Areenaan, sieltä löytyi vielä elokuvakin. Ukkonen ja sähkökatko vain keskeyttivät vain katsomisen eikä antanut enää jatkaa.
PoistaTäytyy kokeilla joku päivä uudestaan. Anja Pohjola ja Leo Jokela - ei voi olla huono yhdistelmä 😄
Totesin yhtenä päivänä ääneen, että nyt taidan olla jo riittävän vanha kun jaksan katsella vanhoja kotimaisia mustavalkoelokuvia.Niitä joita telkkarista tulee ykköseltä tai teemalta.Ennen ei olisi tullut pieneen mieleenkään :-).Ikä jalostaa !
PoistaRautatieläisen tyttären ja asemilla lapsuutensa asuneen naisen sydän aina sykähtää junapostauksista. Olen niin vanha (??) että höyryveturit kulkivat silloin 1950- 60 luvulla vielä, vaikka oli jo dieselvetureitakin. Me matkustettiin junilla, koska oli vapaaliput ja pysäkki keittiön ikkunan alla :) Höyryveturien vetämissä vaunuissa ei mun lapsuudessa enää olleet puupenkkejä sentään, NIIN vanha en ole. Mutta se ääni kun veturi lähti liikkeelle, oli ihana. Ja lapsuuteni pienen rautatieaseman rantaan oli rakennettu vetureille vedenottopaikka. Sinne ei saanut mennä kiipeilemään. Ehkä joskus saatoin unohtaa kiellon..
VastaaPoistaMinäkin asuin lapsena Turku-Helsinki radan varrella ja siinä oppi hyvin junien aikataulut. Kymmeneltä meni viimeinen juna ja silloin oli syytä olla jo unten mailla :-).
VastaaPoistaJa myös resiinat muistan hyvin ja sen miten paljon varoitettiin junaradalla kulkemisesta ja juuri siksi sinne piti mennä kiskoilla tasapainottelemaan. Onneksi junat pitivät siihen aikaan sen verran kovaa ääntä, että aina ehdittiin alta pois.
Mihin sitä "tunnin junaa" sitten tarvitaan, jos Helsingin ja Turun välillä on ollut juna jo jonkun aikaa 😉 Turhaa hapatusta sanon minä, tuollainen höyryjuna sinne, niin menee matka mukavasti. Kyllä sitä joku Esa Pakaris -kopio sinne viihdyttämään löytyy....
PoistaSitä paitsi nuo "tunnin" pendoliinot kulkevat sellaista vauhtia että ihan pelottaa. Sen sain tuta kun matkustin viimeksi Jämsästä Hämeenlinnaan ja juna veteli "mutkat suoriksi". En nauttinut yhtään sen junamatkan kyydissä vaikka alunperin ajattelin, että mikäs siinä on istuessa ja maisemia katsellessa.
Poista