19.10.2018

Ihmisten välinen kemia on tosi kummallinen ja mielenkiintoinen juttu. Sen totuuden kohtasin eilen kun istuin parturin penkkiin. Rouva joka hiukseni leikkasi oli heti aamutuimaan kovin puheliaalla tuulella ja puhui puhumasta  päästyään ;pääosin omia henkilökohtaisia juttujaan....ja vaikka tapasin hänet ensimmäisen kerran mentiin tosi syvällisiinkin tarinoihin. Kuuntelin kun en muutakaan voinut, mutta huomasin miten lähtiessa olin kuin mankelin läpi mennyt.....aivan puhki ja poikki vaikka parturiin mennessä mieli oli virkeä ja iloinen.Tunnissa toinen pystyi imemään minusta energiat.
Tuntosarvet on tärkeä elin ihmiselläkin.Jospa itsekin osaisi aina lukea toista ihmistä edes sen verran, että oivaltaisi milloin pitää olla hiljaa ja milloin toinen on jutuissa oikeasti mukana.
No tukasta tuli hyvä ja mieli kirkastui taas ulkona kävelyllä mutta totuus on , etten kyseisen rouvan kynsiin viitsi uudelleen mennä.