keskiviikko 4. marraskuuta 2026

 04.11.2026

Harvoin olen innostunut mistään kutomisesta niin kuin nyt kun aloin suunnitella kesällä värjäämieni lankojen käyttöä. Valitsin Novitan sivilta "Syyshohto" nimisen mallin sillä se oli tehty seiska veikasta ja siksi uskalsin mitoittaa puseron sen silmukkamääriin. Siinä oli minusta myös nyt tähän projektiin riittävästi kirjoneuletta.

Tein myös ihan ensimmäistä kertaa villapaidan niin, että aloitin pääaukosta ja siitä sitten alaspäin ja vaikka sitä vähän aluksi arastelin niin se ei tuottanut vaikeuksia....eikä mikään muukaan. Nautin kovasti sen tekemisestä.


 Valkoinen lanka löytyi valmiina lankakorista ja se on My Home-lankaa jonka olen Cittarista joskus ostanut mutta värilangat on kaikki "omaa tuotantoa" .

Innostuin niin tuosta tekimisestä , että uusi pusero on jo puikoilla menossa. Siitä tulee vähän tummempia väritykseltään mutta käytän muuten samaa hyväksi koettua ohjetta. Joitakin kuvioita ehkä vähän muokkaan sen mukaan miten paljon mitäkin väriä on saatavilla. 

Ja kuinka ollakaan eilen satuin katsomaan telkkarista "Tanskalaista maajussia" ja siellä vastaan tuli väritatar -kasvi josta saa värjyksiin sinisen sävyjä. Pitänee tilata siemeniä  valmiiksi ensi kesää varten. Tosin ihan äkkiseltään ei sitä sinistä neuletta ole luvassa 😉 kun siemenestä kasvin kasvattaa ja ilmeisesti vähän huonosti ainakin Suomessa  kyseinen kasvi menestyy.Mutta uusia suunnitelmia pitää aina olla !

16 kommenttia:

  1. OOOOOOHH! <3 Miten UPEA! Niin mahtavasti sopii kaikki värit yhteen, ihan kuin olisit ennen värjäyksiä jo tiennyt, mitä ja miten paljon mitäkin tulisi! Vau!

    Nyt sitten jännätään täälläkin, että löydätkö väritatarta ja jos, niin kasvaako se! =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos !
      Tein tuota puseroa hyvin rennolla otteella enkä paljonkaan sommitellut värejä kun vain nappasin uuden kerän aina kopasta. Eli tässä tulee kyllä hyvin esiin se miten ne luonnon värit sointuvat toisiinsa. Kun ei edes luonne riitä siihen että jotain asiaa suuunnittelee pitkän aikaa....kun vain tekee :-).

      Poista
  2. Upea malli ja luonnonsävyiset värit sopivat siihen täydellisesti!
    Arvokas neule, koska on itse langatkin värjätty.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos !
      Tuo malli olikin jonkun Novitan neulekilpailun voittaja ja selkeä ohje ja helppo toteuttaa.

      Poista
  3. Voi hitsi, nyt on upea neule! Ja itse värjätyt langat tekee siitä vielä useamman!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos !
      Ja pitääkin tässä todeta ettei ainakaan minulla toiminut se Bilteman johtolaatikko ...sekaisin meni langat siinäkin :-).Taitaa olla kudontatyylissä se vika !

      Poista
    2. Hyvä tietää tuo laatikko, en sitten osta sitä ainakaan langoille.

      Poista
    3. Taas tuli hommattua yksi "turhake" :-).

      Poista
  4. vautsi !! Aivan uskomattoman UPEA!!,Sinulla todella tasainen ja hyvä kutomisjälki.Ja mikä väriskaala ,Itse värjätyt langat pisteenä iin päälle.
    t.Liisa 💐

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos !
      Ei se kutomisjälki ole aina niin tasaista mutta jälkiviimeistely korjaa jotakin :-).

      Poista
  5. Onpa upea pusero, todella!

    Minun neule- ja käsityökärpäseni on edelleen hukassa - kaikki kärpäset, paitsi ehkä kiukkukärpänen silloin tällöin pyrkii esille 😒😝

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos !
      Ja olet sinäkin "osasyyllinen" tuohon lankojen värjäysintoiluun :-))). Ohjekirjasi on ollut käytössä monen monta kertaa !

      Poista
  6. Uskomattoman upea!! Ja vielä, kun on itse värjätyistä langoista. ♥ Arvostan!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos !
      Ja toivottavasti tulee tuota puseroa joskus myös käytettyä. Kun jo toinenkin on tulossa :-).

      Poista
  7. Sanattomaksi vetäisee, piti oikein zoomailla ja tutkia tarkoin - siis niin paras muoto omille värjäyksille - ne ovat neuleessa kuin taidenäyttelyssä - kukin saa oman arvon ja miten kauniisti ne soittaa yhteistä säveltä edeten väri kerrallaan. Siis ihan mielettömän upea, super-super-super.....
    Edelliseen postauksen "mun sävelet" on kadonneet jonnekin - ihan varmasti kommentoin kiitoksin ja liitin sen jo silloin haastepostaukseeni, mutta....
    🎶on tosiaan muistojen aarrearkku ja jokaisella niin oma ja henkilökohtainen - nousi mieleen aikaisempi postauksesi ja äitisi....😍 "kotiin pääsy" sairaalasta!!
    Elämän iloja marraskuuhusi!
    Ja kiitos uudelleen haastekopista!

    VastaaPoista
  8. Kiitos!
    Käväisin katsomassa myös roskapostin jospa kommenttisi olisi sinne sujahtanut mutta ei näkynyt sielläkään. Mutta kiitoksesi tuli nyt perille joten kiitos :-). Ilo on aina minun puolellani kun saan jonkin haasteen käsiini ! Hienoa että jaksat niitä julkaista.
    Kun tekee jotain oikein tyytyväisin mielin niin kuin minä tuota puseroa tikutin niin tulee ainakin oman mielen mukaista ja ehkä onnistuu paremmin kuin että otsa rypyssä yrittää...vaikka välillä pakon edessä välillä on tehtävä asioita niinkin.

    VastaaPoista