keskiviikko 19. elokuuta 2026

19.08.2026

  Eilen ajeltiin eestaas Koskeloon. Oli tosi kaunis aurinkoinen sää. Koskelon tontilta pihapiiristä sai poimittua sekä kanttarelleja että puolukoita. Ihan Luxusta 😊.

 Autossa tosin piti istua reilut 5 tuntia ja siinä sitä ehdittiin jutustella sitä jos tätäkin  ja matkaa hauskuuttaa lisää aina tuttujen paikkojen ohittaminen ja samalla katsellaan mitä missäkin pihapiirissä on tapahtuntut sitten viime käynnin. Ja mitä eläimiä näkyy laitumilla.  

Kangasala-Orivesi välisen tien varressa on monta hauskaa pikku tien nimeä. Muun muassa.....

-Laiska-Jaakon tie

-RapuSanterin polku

-Hiljaisten miesten  laakso 

Heti alkaa mielikuvitus laukata että mistä nuo tiet ovatkaan saaneet nimensä 😁.

15 kommenttia:

  1. Oi, meilläpäin alkaa vasta kohta saada puolukkaa. Yksittäisiä kypsiä näkee. Porukka poimii mustikoita vielä.

    Itselle jotenkin jää tuolta reissuilta silmiin nuo "toisten paikkakuntien" nimet: Rauman Lappi, ja Humppilan Venäjä - ja tällaiset. Toinen sitten ne nimet, kuten Miiainen, joka on selvästi jonku etunimi. Mutta tosiaan sitä miettii usein, että MISTÄ kaikki paikat ja tiet ovatkaan nimensä mahtaneet saada. =)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minäkin mietin että kyllä tuon kylän Jaakko on ollut TOSI laiska kun hänen mukaansa on ihan tie nimetty. Mutta aika hurjaa on sekin miten paljon samannimisiä paikkoja on jos ei ole tarkkana kun navigaattoria ohjelmoi voi joutua ihan kerrassaan muualle kuin minne oli aikomus.Jopa ihan toiseen maahan :-).
      Puolukat olivat paikkapaikoin vielä raakoja ja niitähän voi poimia siihen asti kun lumi tulee ja paremmaksi vain muuttuvat. Olisin vielä jättänyt poimimatta mutta tiesin ettei me vähään aikaan jakseta ajaa niin pitkää matkaa eestaas. Arttu kun on se määräävä tekijä aikatauluissa (kin) :-). Mutta sain ihan sopivan määrän sekä sieniä että marjoja ja kun lähes tulkoon pihasta poimii niin nopsaahan se käy.

      Poista
  2. Joka puolella teillä luonnonantimia tarjolla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kaikkea tekee mieli kerätä kun sitä kerran tarjolla on :-).
      Koskelossa on sikäli hyvä kun siellä ei ole muita kerääjiä ja kun on tutut paikat niin tietää mistä mitäkin kannattaa poimia. Viihtyisin pidempäänkin mutta kun Arttua ei enää viitsitä rasittaa tuolla pitkällä automatkalla.

      Poista
  3. Mua on aina huvittanut täällä kaupunginosa nimeltä Mörkölinja. En tiedä, mistä se nimi juontaa juurenska. Ja Heinolaan mennessä on paikka nimeltä Tissinpohja. Onneksi itse asun ihan normaalinimisen kadun varrella 😃
    Onko Koskelo jossain Keski-Suomessa? Ymmärrän, että reissu pitää tehdä päiväseltään, koska Arttu menee kaiken edelle 🙂

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juu hauskoja paikkojen nimiä on paljon ja myös tosi erikoisiakin niin kuin tuo Tissinpohja. Pitää varmaan aina ainakin kahdesti toistaa jos kertoo missä asuu :-))).
      Koskelosta on yhtä pitkä matka Keuruulle, Mänttään ja Jämsään eli kauppamatkaa kertyy sellaiset reilut 20 kilometriä suuntaansa.
      Juuri eilen muisteltiin kun aiemmin oltiin pidempiä aikoja Koskelossa miten sitä nuorempana ehdittiin kaikenmoista päivän aikana kauppareissun lisäksi. Nyt jos käydään sieltä käsin erikseen kaupassa niin se päivä on melkein siinä sitten :-). Aikakäsitys on selkeästi muuttunut.
      Arttu oli ilmeisesti vain tyytyväinen kun sai koko päivän makoilla yksin rauhassa kotona :-).

      Poista
    2. Muistelinkin, että Jämsä on suhteellisen lähellä, mun entinen kotipaikkakunta. Osaan siis suunnilleen sijoittaa Koskelon paikalleen.
      Jämsässä tulee käytyä aika harvoin, mutta nythän meillä oli siellä sisarustapaaminen, ja pois lähtiessä käytiin haudalla, ajeltiin katsomassa meidän entistä kotia, ja poikettiin siskon vanhan koulukaverin luona.
      Arttu sai olla itsekseen rauhassa. Jos osaisi puhua, varmaan olisi sanonut: miksi te nyt jo tulitte.

      Poista
    3. Keski-suomi on kyllä niin kaunista seutua ja minulla on tapana katsella omakotitaloja sieltä päin. Keuruu on ykkösvaihtoehto, Jämsä kakkonen mutta Mäntästä en niinkään piittaa. Huvikseni katselen mutta jos ihan täysi kymppi osuu kohdalle niin....ollaan käyty muutamia katsomassakin. Ei ole tarve minnekään muuttaa mutta....halpaa huvia on katsella myynti-ilmoituksia :-).

      Poista
    4. Mänttä on vähän sellainen mitään sanomaton paikka, ainakin se keskusta, joka ei oo muuttunut miksikään sitten 1980-luvun alun, kun asuttiin siellä yksi kesä nykyisen exän kanssa. Minähän olen syntynyt Vilppulassa, joka nykyään kuuluu Mänttään. Keuruulla en ole koskaan tainnut käydä, Jämsä oli ihan mukava paikka asua, mutta paluumuuttajaa minusta ei saisi 🙂

      Poista
    5. Eksä (yli 30 vuoden takaa) on Keuruulta kotoisin ja nyt, jos olen käsittänyt oikein, tekee muuttoa sinne takaisin...

      Poista
  4. Täälläkin puolukoita on jo. Hauskaa ajanvietettä seurata pitkällä matkalla tienvarren nimiä☺

    VastaaPoista
  5. Puolukoita en paljon viitsi poimia/säilöä mutta sen verran kuitenkin että maksaruokien kylkeen saa vähän puolukkasurvosta ja minusta puolukkarahka on myös tosi hyvää kunhan siihen on riittävästi lisätty kermaa ja sokeria :-).

    VastaaPoista
  6. 5 tuntia! Huh.
    Hiljaisten miesten laakso tuo mieleen kalmot. Tai sitten miehet ovat hiljentyneet, kun eivät saa vaimoiltaan suunvuoroa.

    VastaaPoista
  7. Sepä justiinsa. Eli jos Arttu otettaisiin mukaan niin sillä kertaa pitäisi olla joitakin viikkoja että se toipuisi matkasta :-).

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä taasen ajattelin että hiljaisten miesten laaksossa asuu kaksi puhumatonta veljestä :-).

      Poista