13.09.2025

Syyskuun bingoilu jatkuu seuraavalla vaakarillä:

YÖ- yhtye ja sen monta kaunista klassikko biisiä. Minua sykähdyttää aina "Joutsenlaulu".

HÄÄt (kuva omista häistä yli 30-vuoden takaa 😊).

 Å = Åland- matkamuisto ? joka  on säilynyt isovanhempien tavaroista 💛

Enää yksi työstettävänä rivi ; huh huh 😥😊.

 12.09.2025

Touhulan kaappiin oli jäänyt  ....

 Olin ostanut kai joskus varoiksi yövieraille. Päivämäärästä viis 😉.

Tupun tupa -blogissa oli resepti fetaparmesaaniporkkanoista (voi miten hyviä olivatkaan vaikkei minulla edes ollut parmesaania ; kiitos Tupulle ohjeesta ja ideasta) ja jälkilämmölle jätin sitten muhimaan uuniomenakauraryynipaistoksen. Jospa olisi ollut jäätelöä sen kanssa (jota ei koskaan jää vierailta 😊), mutta vanha kermaviilipurkki oli sentään ja siihen vähän vaniljasokeria sekaan ja hyvin ajoi asiansa. Herkut syntyi ei juuri mistään. Mutta pöydän ääreen ei ole nyt asiaa ruokailemaan....

Kaikki vapaat pinnat on nyt täynnä omenoita ja sieniä kuivumassa !! No tämä "kuivatuskausi" kestää vain hetken.

 11.09.2025

Kun oma mummonmökki oli vasta haaveen tasolla eikä Touhulasta ollut vielä tietoakaan ajattelin , että olisipa hienoa jos olisi omenapuita ja marjapensaita. No nyt niitä sitten on ja vaikka sanotaankin, että kun jokin unelma toteutuu niin se alkaa menettää merkitystään ja viehätystään. Näin ei ole onneksi käynyt Touhulan kohdalla vaan oli aina ihan silkkaa onnea ja ilo täynnä silloin kun täältä saa jotain satoa tai itse kasvatettua. Oikein pullistelen ylpeydestä 😊💚.

Nyt on siis omenashown aika 🍎🍎🍎🍎🍎🍎🍎🍎🍎

Omenhilloon laitan aina mukaan mintun lehtiä. Ne sopivat minusta niin hyvin yhteen ja kun sauvasekoittimella vetäisen soseen lopuksi niin minttukin menee sopivan pieniksi.

Ja omenaviipaleita tykkään kuivata. Jonkin verran viitsin porailla omenaporalla ja viipaloida ja ripustaa kuivumaan. Kuivatustelineinä tällä kertaa kasvitukikeppejä .

Aurinkoisella ja tuulisella pihalla aloitin kuivaamisen ja siirsin sitten ne illan tullen saunatupaan....

Ja sitten taas päiväksi ulos aurinkoon 🌞. Ovat puoliksi aurinkokuivattuja. 
 

 10.09.2025

Sain otettua ompelukoneen esiin 😁. Mutta kun niistä eniten käyttämistäni verkkareista oli sauma revennyt niin pakko oli lähteä siksakkaamaan. Ja pääsinpä samalla alkuun ryijyn suunnittelussa. Pohjakangas pitää nimittäin tikata sekin ettei lähde purkeentumaan. 

No ei se ihan putkeen mennyt kuitenkaan. Verkkarit sain korjattua suit sait mutta kun aloin päärmätä tuota  pohjakangasta neula jäi jumiin jonnekin puolan sisuksiin ja siinä tarvittiin korjaaja-Karia ja koneen purkua vähän enemmästikin. 

 Juuri siksi omplukoneella ompelu on minusta niin työlästä, että kun sen ottaa esiin toivoisi sen suriseva eteenpäin ihan kevyesti ilman, että lanka katkeaa, alalanka loppuu ja kun harvoin ompelee mitään niin kaikkea pitää muistella, että mitenkäs ne jutut meninkään.....

Tuo ryijyn pohjakangas on ihmeen jäykkää ja suorastaan muovimaista ja myös yllättäen valkoinen kun odotin sen olevan sellaista säkkikankaan tyyppistä ruskeaa  ja taipuisaa.  Tuollaista oli Eurokankaassa tarjolla ja ryijyn tekoon tarkoitettua. No näillä mennään....alkua aina hankalaa ? 😒.

09.09.2025 

Repolaisen syyskuun bingoruudukko on minusta erityisen haasteellinen.

Onkohan kansakoulussa kirjainten opettelussa iskenyt aakkosväsymys kun nuo loppupään kirjaimet tuntuvat edelleen vähän vaikeilta 😁. Sama juttu kertotaulun kanssa. Kahdeksan ja yhdeksän kertotaulut on minusta olleet aina ne pahimmat. Mutta asiaan.

Ä= Äitelä, ylimakea

 

Y=Yksinäisyys

  Juicen sanoin.....

Yksinäisyys ympärillä joskus ottaa hahmon ihmisen
Tiedän mitä haluan tiedän miten vähään kykenen
Yksinäisyys sydämessä, katkeriksi pisaroiksi tiivistyy
Siinä yksinäisyyden on seuraus, siinä on sen syy

Ö= Ötökkä

 Syksyinen riesa on hirvikärpänen. Harvemmin on muuten haitaksi mutta jos niitä on runsaasti maastossa niin tunkevat joka paikkaan ....vaatteiden alle, hiuksiin, korviin....😠.

No pääsinpäs edes bingoilun alkuun....jospa se tästä....vaikeammaksi muuttuisi 😉 

 

 08.09.2025

Saunaillan suolainen piirakka oli erityisen onnistunut. Vaikka se olikin sellainen "mitä kaapista löytyy"-piirakka.

Sieniä , sipulia, kokonaisesta kanasta vähän rippeitä, puolikas valkosipulituorejuusto ja kermaviili+ muna ja juustoraaste päälle.Valmis pohjataikina. Lupasin tosin Hannille kokeilla hänen piirakkapohjareseptiään, mutta sen aika tulee vielä 😉.

Kari kun "pääsee" yksin kauppaan niin sieltä saattaa tulla kaikenmoista. Nyt kauppakassista löytyi....kaktuksen hedelmiä eli kaktusviikunoita. 

Niitä piti kuoria hanskat kädessä kaktuksen pienen pienien piikkien takia ja sisältä paljastui ....

Ihan mukavan makuinen raikas, makea hedelmän liha. Vaikka siemenet olisivat syötäviä niin minun hampaissa ainakin liian kovia pureskeltavia. Yksi maisteltiin sellaisenaan; loput pilkoin salaattiin.

" Kaktusviikuna on makea ja herkullinen, ja sitä käytetään ruoanlaitossa ja kosmetiikassa. Se on todellinen vitamiinipommi ja täynnä antioksidantteja, erityisesti C-vitamiinia. Hedelmää voi syödä sellaisenaan, ja se sopii myös jälkiruokiin, kuten salaatteihin ja sorbetteihin." Näin kertoi Wikipedia. 

 07.09.2025

Sienimetsäretkelle lähdettiin tällä kertaa useamman kopan kanssa . Syötäviksi aietut ja värjäämisen kokeiluun . Syötäväksi löytyi kanttarellaja  ja tatteja  ja väripataan pääsi tuo punainen hapero (olisi ollut sekin syötävää 😉)

 Ja myös  jokin seitikkilaji joka oli liilahtavan värinen ; ilmeisesti löyhkäseitikki ? no nimestä viis eikä myrkyllisyyskään haittaa kun niitä ulkona keittelee.

Väriliemien värit ennen lankojen keittämistä niissä

 

alempi seitikistä ja ylempi haperoista. Aika mukavan värisiä lähtötilanteessa, mutta hailakoiksi ne lopulta menivät. 

Eniten "harmittaa" tuo oikean puoleinen ruskea kun siitä odotin niin kovasti oranssia. Sitä nimittäin luvattiin  suolaheinän juurista ja suolaheinää kasvaa runsaasti meillä kaupungissa kalliolla. En ehkä kuitenkaan raaskinnut riittävästi riipiä juuria mukaan kun periaattessa haluaisin käyttää vain maanpäällisiä osia kasveista. No sävysävyyn menee noiden kahden muun kanssa eli keskellä on siitä punahattuisesta haperosta kehkeytynyt ja vasemmalla lilahtavasta seitikistä.

Keräsin jo värjäystarvikkeet nippuun ja varastoon jollei nyt jokin vielä suorastaan pakota kokeilemaan ....

Ja nämä loppukesästä värjäämäni langat aion jemmata ryijyn/seinävaatteen tekoon.....

Nyt pitää vain opetella sellaisen tekoa......