25.09.2026
Päivi haastoi omassa blogissaan eli "Päivin oma blogi" esittelemään jos kotoa löytyy peltirasiallinen nappeja tms . pikku tavaraa. Ja löytyihän niitä. Katseeni kääntyi heti "ompelulipastoon". Pappa on sen puolisolleen eli Mammalle joskus taitavasti rakkaudella tehnyt. Kuten tuon alatasolla olevan ompelurasiankin.
Ison peltirasian on Siskoni tuonut joskus tuliaisena (muistaakseni täynnä jotain herkkuja ) Ranskan Rivieralta ja kun herkut on aikaa sitten syöty niin nyt siinä on säilössä kaikenlaisia nauhoja ja pitsejä.Pikkupurkeissa on toisessa hakaneuloja ja toisessa nappeja.
Eli Päivi ole hyvä😉. Minähän tartun aina kaikkiin haasteisiin jotka huomaan. Ne on niin kivoja juttuja. Kiitos tästä💗.
Oi, molemmilla mummuillani oli, toisella enemmän kuin toisella, nappeja peltirasiassa/-rasioissa. Nyt omani ovat pahvilaatikoissa, ja siellä vielä vähän eroteltuina eri tavoin pusseissa, että on helpompi löytää, kun jotain erityistä etsii. Mummuloissahan käytettiin lapsina nappeja lähinnä rahoina eri leikeissä ja korttipelivoittoina. Lokalahdenmummu sai "lumppuja" kyläläisiltä ja sukulaisilta mattojen kutomista varten; tarkasti hän poisti kaikki vetoketjut, napit, nepit - ja säästi kaiken. =) Niitä fliisuja olen ollut itsekin joskus leikkaamassa hänelle.
VastaaPoistaJos olen harmitellut, ettei hänen jäämistöstään jätetty edes valokuvia, niin harmittelin myös, ettei YHTÄÄN hänen kutomaansa mattoa ketään lapsista (niitä on kuusi kuitenkin) ottanut. :O Olisin kyllä napannut mukaan, jos olisi sanottu, että ihan kaikki vain annetaan pois. Niitä pienempiä oli vielä muutama tuolla palvelutalon lattialla, missä viimeiset vuotensa vietti...
MUTTA näin pitkän sepustuksen jälkeen: peltirasiat ovat kyllä mun yksi "heikko" kohta. Niitä on eri kokoisia kyllä torpassa monia. Osa ihan keksilootina, osa sitten mm. muistitikkuja ym. varten, ja ties mitä muuta pikkutilpehööriä. ;)
Ai niin, ja piti kyllä kehua tuota ompelulipastoa ja ompelulaatikkoakin! <3 Ovat todella somia ja vielä käytännöllisiäkin. Arvokkaita muistoja kantavat mukanaan myös!
PoistaSe on justiinsa niin että monia esineitä osaa arvostaa vasta jälkeenpäin. Näihinkin perintötavaroihin liittyy monta tarinaa eikä ne kaikki ole kovin mukavia. Perintöriitoja ja sellaista kaikkea outoa ja käsittämätöntä.
PoistaMeille on "siunaantunut" paljon sekä Karin että minun ensin isovanhempien ja sitten vanhempien jäämistöä.
Joskus ollaan mietitty että jotain voisi ehkä myydä pois ; lähinnä sitä loputonta lasi- ja astiatavaraa, mutta kun sielu ei anna myöten ja niin kauan kuin kaikki kaappeihin mahtuu :-))). Olkoot.
Minulla on pääosin peltiputkit Touhulassa ja niihin pakkaan aina kaikki talven yli säilyttämäni elintarvikkeet. Ei ole pelttipurkkeja voittanutta !
Oho, meillähän oli Päivin kanssa samat ajatukset lähes, vaikka en tiennytkään! Postasin juuri peltipurkkeja :D
VastaaPoistaLipasto ja rasiat ovat kauniita!
No sattuipas hauskasti. Poikkean kohta katsomaan sinun peltipurkkejasi.
PoistaNuo esineet ovat tosiaan kauniita ja myös niin rakkaita muistoesineitä. Ja vieläpä käytössäkin :-).
Olen hieman myöhään syttyvä ja kommentoin vasta nyt Karin leipomaa leipää. Yhdyn edellisten kehuihin, on todella maukkaan näköinen, hyvä Kari. Osaisinpa minäkin….
VastaaPoistaSerkkusi vaimo
Kyllä Kari ottaa kehuja vastaan koska vain .Sanoo usein, että tattista vaan :-))).
VastaaPoistaLämpimään leipään sisältyy hyvän maun ja tuoksun lisäksi jotain mukavaa välittämistä ja huolehtimista. Arvostan.
Jestas mitä aarteita... miksi minun napit on pinkissä muovisessa purkissa?
VastaaPoistaSinulla taitaa olla nappeja ja neppejä ja kaikenlaista pientä askartelujuttua vähän eri määrä kuin meillä muilla :-). Korteistasi päätellen !
VastaaPoista