27.11.2025
Meillä on eläkeläisporukka joka kokoontuu muutamia kertoja vuodessa yhdessä syömään ja puhua pulputtamaan. Ensinnäkin on tietysti kiva tavata tuttuja ja kuulla kuulumisia , mutta tulee myös mentyä ulos syömään ja sellaisiinkin paikkoihin joihin ei ehkä tulisi mentyä. Tai yleensä ei tule mentyä mihinkään 😉.
Tällä kertaa paikaksi valikoitui Hari`s Lint. Kyseinen ravintola sijaitsee sellaisessa paikassa kauppakeskus Goodmanissa että sinne on ehkä hitusen vaikea ainakaan sattumalta osua. Ja aikoinaan kun tuli sellainen telkkaohjelma kuin "Kuppilat kuntoon" niin Hans Välimäki ohjeisti silloista ravintolan pitäjää. No ainakin niistä ajoista ravintolan nimi ja omistaja on muuttunut. Nyt paikkaa isännöi turkkilainen perhe.Mutta edelleen paikka pitää tietää, että sinne osaa suunnistaa.
Ruoka oli hyvää ja sitä oli riittävästi 👍. Lounaspöydässä oli kaikkea ja vielä vähän lisää....
Ja jos nauru pidentää ikää
Tuollaisia hetkiä tarvitaan joskus elämässä, ystäviä, läheisiä ja jutustelua hyvän ruoan ääressä. :)
VastaaPoistaTäytyy vain pitää aina huoli, että sovitaan jo valmiiksi seuraava kerta ja joku on ns. emäntä/isäntä ja pitää porukan "hereillä" sitten kun tapaamisen aika koittaa.
PoistaVaikuttaa varsin mukavalta! Sarjakuva on osuva..!
VastaaPoistaKukapa vastoinkäymisille osaa nauraa ? Repolaiset ? :-)))
PoistaTuollainen on kivaa tapailua, kun käy yhdessä eri ruokapaikoissa. Miehen siskolla on tuollainen kaveriporukka. Meillä ei ole. Ei näköjään kukaan halua syödä meidän kanssa ;D Pitäisi olla varmaan itse aktiivinen. Muuten käydään kyllä testailemassa eri ruokapaikkoja miehen kanssa ja äitikin on usein mukana.
VastaaPoistaMeillä oli joskus Tampereella kaveriporukka ja käytiin toistemme luona syömässä ja yritettiin laittaa aina pöytä koreaksi. Se oli kyllä kivaa, mutta aika vaativaa kaiken muun kiireen keskellä. Sittemmin alettiin tapailla eri ravintoloissa "pitkän kaavan mukaan".
VastaaPoistaMeidän eläkeläisporukkaa lisääntyy vinhaa vauhtia :-).
Me ei käydä Karin kanssa juurikaan ulkona syömässä mitä nyt reissatessa "on pakko ". Se kai johtuu pääosin siitä, että minusta/meistä kokkailu kotona on niin kivaa.