28.10.2025
Paljon tulee itsekin kirjoitettua ja touhuttua ruoan parissa. Tykkään kokkailla ja leipoa. Ja monesta tuutista tulee ruokajuttuja, uusia keittokirjoja, ruokamatkoja, kilpailuja ja sitä ihan loputonta ruokien ja reseptien mainontaa. Ruoka on meille tärkeä ja tietysti myös pakollinenkin asia.
Ruokaan liittyen pahinta mitä ikinä tiedän on kaikenlaiset kilpailut siitä miten älyttömän paljon joku pystyy syömään tai miten nopeasti ahmimaan jonkin valtaisen määrän ruokaa😨. Onko kerrassaan mitään järkeä ! Kun toisaalla liian monet kärsivät nälkää. No maailma ON eriarvoinen , mutta nuo ahmimiskilpailut pitäisi kyllä lailla kieltää. Sairasta, vaarallista ja törkeää ; sanon minä.
Huomenta!
VastaaPoistaEräs entinen ystävä omistaa tunnetun hampurilaispaikan ja oli jakanut videon, jossa joku ulkomaalainen nainen osallistui paikkansa haasteeseen syödä joku jättiannos. Olihan se uskomaton suoritus hoikalta naiselta, mutta en siltikään ymmärrä.
Vähänkö (tämäkin!?) ahdistaa, etten kykene nyt kokkailemaan!! Tai tekemään paljoa muutakaan. Heti aamusta tuijottelen kaiho silmissä lankoja ja keskeneräisiä käsitöitä... Onneksi sataa. 🙈
Kari minulle sellaisia tiktokkoja on näyttänyt mutten enää suostu katsomaan...ällöttää.
PoistaJoskus aikoinaan kun oli rättiväsynyt ja ylirasittunut niin ajattelin että saisipa olla sairas ja vain nukkua ja sitten kun oli sairas niin ajatteli että olisipa vain terve :-).
Eli tällä ajana takaa sitä, että kahta hienommalta tuntuu sitten kun pääset taas tekemään kaikkea sitä arkistakin puuhaa. Ja kutominen saattaa olla oikein hyvää käden kuntoutumasta sitten kun sen aika on...luulen ma :-).
Keveää keskiviikkoa !
Muutenkin ruuan tahallinen sotkeminen on minusta ikävää.
VastaaPoistaIkävää on nykyään myös ruuanlaitto, vaikka meneekin oikeaan tarkoitukseen tuo lopputulos ;D
Harmi jos kokkailun into on päässyt sinulta karkuun. Siinä kun parhaimmillaan yhdistyy huvi ja hyöty, mutta jos se on pakkopullaa niin ....kaikki väkisin vääntäminen on turhauttavaa ja se helposti näkyy myös lopputuloksessa.
PoistaNo en ymmärrä minäkään... en todellakaan.
VastaaPoistaVaikka mummini minut kyllä opetti Ruoalla LEIKKIMÄÄN!
Lautasella piti aina olla vähintään 4 väriä ja se oli "tytön tehtävä" käydä hakemassa kasvimaalta, kuiva- tai eteiskaapista (jääkaappia ei lapsuuskodissani ollut - kun ei ollut sähköjäkään)
Kyllä sinulla olikin viisas mummi ! Toi leikin mukaan ruoan laittoon.
VastaaPoistaMinulle tulee aina mieleen lapsuuden ruokalautasesta peruna ja kastike :-) .Väriä saattoi olla lautasella punajuuren, etikkakurkun , puolukkahillon tai joskus harvoin porkkanaraasteen muodossa.
Tosin kaikkea aina syötiin oli väriä tai ei.Välillä myös niin että maistui tai ei :-).
Minulle taas opetettiin ettei ruualla saa leikkiä ja kaikki pitää syödä....Kamala Luonto on muuten mainio sarjis.
VastaaPoistaNiin justiinsa; lautanen tyhjäksi; maistui tai ei.
VastaaPoistaKamala luonto osuu usein ihan nappiin hulluine juttuineen!