19.09.2025
Kun syksyn ja talven tuloon varustaudutaan säilömällä satoa talteen niin pitää kai sitä varustautua myös huvipuoleen niin ettei ne pimeät kylmät illat masenna mieltä.Meillä on ihan kiitettävä kokoelma lautapelejä ja järjestelin edes osan niistä olohuoneeseen "käden ulottuville" . Osa jäi vielä kirjahyllyyn palapelien seuraksi . Palapelejä ollaan ostettu sillä mielellä, että sitten kun eläkkeellä on aikaa koota😉.
Tuo pehmustettu arkku on siitä hyvä, että Arttu voi käyttää sitä välihyppytelineenä sohvan selkänojalle loikatessaan 😻.
No tämä lautapeliprojekti sai alkuunsa kun tuli tarve siivota pitkästä aikaa oma ns. "työhuone". Siellä odottaa joululahjaksi saamani nukketalo sisustajaansa. On odottanut jo muutaman vuoden....enkä vain pääse sen tekemisessä alkua pidemmälle. Tulevana talvena ehkä ....
Huone on nyt taas kertaalleen siivottu ja nyt pitäisi myös ottaa se käyttöön. Se nimittäin jää liian helposti vain tavaroiden säilytyspaikaksi kun me lähes aina vietetään aikaa olohuoneessa. Sitäkin rutiinia voisi vähän ravistella ?
Tuo nukketalo on kiehtova. Rupesin miettimään, että mistä aloittaisin sisustamisen. Ehkä laittaisin kukka-amppelit kuisteille. En edes tiedä voiko niin tehdä.
VastaaPoistaIhan kaikkea voi ja saa tehdä kun on nukketalosta kyse :-). Ostin jo kerran pienen puisen keinutuolin sillä ajatuksella , että sen laitan tuohon kuistille, mutta se ei valitettavasti siihen mahdu. Ajatukset itää....kukkasistakin :-).
PoistaHienosti on teillä lautapelit järjestyksessä! Meillä vaatekaapin hyllyllä kotona ja mökillä tv-tason laatikossa.
VastaaPoistaJärjestys on siitä kummallinen juttu, että se pysyy vain tietyn ajan :-).
PoistaOi kuinka ihana nukketalo! Mulla oli aikanaan haave nukkekodista, jonka sisustaisin itse. Olisin teettänyt isälläni Rauhala-nimisen nukkekodin, ohjeet ja kaavat oli jossain käsityölehdessä (?) Isä ehti menehtyä ennenkuin ehdin pyytää häntä tekemään. Mutta hauska sattuma: se mun satavuotias mummonmökki oli ja on nimeltään Rauhala, ja kun myin sen, uusi omistaja sattui olemaan nukkekotiharrastaja, ja hänellä oli tuo Rauhala teetettynä. Eikä tässä kaikki: Rauhala on nyt mun entisellä mökillä Rauhalassa sisustettuna pikkutarkasti mökin mukaisesti, pohjapiirustus tästää. . Omistaja on nähnyt hirveän paljon vaivaa, tilannut kalusteita ympäri maailmaa, jotta saa sen sisustettua samanlaiseksi. Se on upea!
VastaaPoistaLautapelit on kivoja. Pelataan usein kaveriporukassa, ja sitten huudetaan ja kilpaillaan niin tosissaan :D Tyttären kanssa pelataan Scrabblea, tytär on konkari, minä aloittelija, mutta olen muutaman murskavoitonkin saanut. Sillä keulin aina pitkään!
Ihana Rauhala-nukketalo/mökki tarina !
PoistaMinä olin vuosien saatossa usein maininnut Karille, että olisi kiva koota nukketaloa ja aina kun jokin sopiva kaappi tuli vastaan niin ...olisikohan tämä hyvä tai tekisitkö tästä....Kari sitten osti salaa tuon joululahjaksi minulle ja siksi harmittaa etten pääse alkua pidemmälle.Pitäisi kai
aloittaa sähkötöistä :-).
En ole mieletäni kovinkaan kilpailuhenkinen, mutta kyllä lautapelit pitää ottaa tosissaan !!! yllätysvoitto on aina se makein voitto :-).
Meidän lautapelit ovat kaapissa,lasten lasten kanssa pelaillaan. Mutta kiva säilytyspaikka ja tuo nukkekoti😍
VastaaPoistaLautapelien pelaaminen on kyllä kivaa puuhaa sekä aikuisten että lasten kanssa varsinkin jos sattuu olemaan kaikista mielenkiintoinen peli ja voiton tahtoa on ilmassa :-).
PoistaMeillä ei lapsuudessa ollut oikein mitään pelejä enkä ollut siksi niistä innostunut ennenkuin vasta nyt kypsemmässä iässä :-).Kaikenlaisia pelejä on kaupat väärällään, mutta minusta monet vanhat peruspelit on kuitenkin niitä parhaita. Karin kanssa otetaan aika usein tornimatsi :-).
VastaaPoistaKiitos; nukkekkoti on minustakin kaunis ja kunhan keksin kuka siellä asuu niin...:-))).
Teillä on paljon lautapelejä!
VastaaPoistaMeilläkin oli ennen ja niitä tuli pelattua ystävien kanssa, toki myös Pojan kanssa lastenpelejä kun oli pieni.
Vanhin peli on Kimble, se on yli 50 vuotta vanha, eikä siitä kuvun läpi tahdo enää nähdä kunnolla nopan numeroakaan. Mahtaako se enää kestääkään, ei ole pelattu vuosiin.
Trivial Pursuit, se ensimmäinen versio, ja Yatzy oli minun ja Mursun vakiopelejä, ystävien kanssa pelattiin usein Aliasta ja Voitto kotiin (= kotimainen versio Pictionarysta). Me ei saatu Mursun kanssa koskaan olla missään peleissä pari 😄
Palapeli on jäänyt kesken, odottamaan rakentamista. Onneksi ostin sen rullattavan alustan.
Nukketalo on ihana! ❤️ Miniällä on kai vanhempiensa luona nukkekoti sisustettavana, olen silloin tällöin lähettänyt hänelle jotain A-nopin kätköistä löytyneitä kalusteita.
Yatzy on sellainen peli joka on ollut aikoinaan mukana myös monilla ulkomaan matkoilla kun on pieni ja näppärä ottaa mukaan; samoin kuin pelikortit.
PoistaMutta noita pelejä ja palapelejä oli hyvä välillä käydä läpi ja oikein innostuttiin , että kappas meillä on tällainenkin :-).
Nukketaloprojekti kiehtoo sikäli, että siinä saa käyttää mielikuvitusta sekä siihen mitä tekee, kenelle tekee ja mikä minusta parasta , että mistä keksii tehdä mitäkin.Minimuotoista kierrätystä :-).
Katselin tuota nukketaloa ja mietin kuka siellä voisi asua...
VastaaPoistaMinulle tuli mieleen iäkäs, tehtaan patruunan leskirouva, joka asuu siellä kahden kissan kanssa. Hänellä on apulainen, vaikka toki pystyisi itsekin huolehtimaan itsestään ja kodistaan 😉😊..
Ohoh. Vai oikein herraskartanon väkeä :-).No kieltämättä talo antaa viitteitä vähän "paremmasta" väestä.
PoistaTuo posliinikissojen hyllykkö oli alunperin tarkoitus tehdä nukkekerrostaloksi ja siinä kiehtoi ajatus, että eri asunnoissa asuisi hyvin erilaisia ihmisiä ja olisi tietysti kovin erilaisia sisustuksiakin , mutta tuossa hyllykössä oli vähän väärät mittasuhteet siihen toteutukseen.
Nyt alkaa olla mielessä jo ihan liikaa talvipuuhia :-))).
Elämä on aika jumiutunutta huoneiden suhteen. Miksi aamu- tai päiväkahvikaan pitäsi juoda keittiössä kun tarjottimetkin on keksitty. Olen kesästä lähtien juonut tosi usein aamukahvit terassilla vaikka ilma jo viileneekin. Kissat haluavat heti aamusta ulos (jos en ole töihin menossa) ja Frodoa pitää vahtia.
VastaaPoistaYläkerran kässähuoneessakin joskus harvoin käyn istumassa ja odottamassa ideoita kahvikupin kanssa.
Minulla jostain syystä jumittaa tuo oman huoneen käyttö vaikka sellaisen olen halunnut :-). En vain jotenkin osaa mennä sinne vaikkapa lukemaan/kutomaan/soittamaan /ompelemaan/askartelemaan vaikka siellä olisi houkuttimena minulle niin rakas ruususohvakin.
VastaaPoistaOlen tuota rutiinien rikkomista miettinyt jo jonkin aikaa kun kohta se taitaa olla myöhäistä :-). Toisaalta kun on hyvä näinkin eli mukavuuden halu niin helposti voittaa.